Aamupalalla.

Tämän talon köökki on aika pieni mutta toisaalta just sopivan kokoinen. Ruokapöytä kuitenkin meinaa toisinaan käydä ahtaaksi, jos taloon saadaan useampia tovereita syömäseuraksi. Sinänsä pöydän koko ei ole kuitenkaan käynyt ongelmaksi asti, sillä yleensä sapuska katetaan saarekkeelle, josta kukainenkin näpäkästi ottaa lautaselleen haluamansa ja etsii suotuisan ruokailuympäristön. Pyöreän pöydän ympäriltä tai olohuoneesta, kesäisin pääsee kätevästi ruokailemaan myös terassille, jos sää sen sallii.

Aamupalallakin kaikki pussit ja purkit pysyttelee saarekkeella kaiken muun oheisromun kanssa (vauvojen pehmeä ja rapiseva perhoslelu on ihan ehoton aamupalapöytäseuralainen). Tämä juuri siksi, että pöydälle ei mahdu mutta myös siksi, että onhan se mukava aamuteetä särpiessä samalla lueskella jotain lehtiliparetta mahollisimman väljässä pöydässä. 

Tuo elämää nähnyt, ystävän varastosta saatu ja minttuiseksi maalattu pöytä on yksi lempiasioista kotona. Se on vaan jotenkin niin sympaattinen kaikessa kulahtaneisuudessaan. Sopii oikein mainiosti tähän perheeseen, joukon jatkoksi.