Siellä minne aurinko ei paista.

Kuvissa yllä näette sievisteltyjä ja ankarasti rajattuja kuvia kodinhoitohuoneesta. Hengaritangon alla on todellisuudessa kasa puhdasta ja viikkaamista odottavaa pyykkiä mutta jostain syystä meikämartta näki hyväksi rajata yleiseen levitykseen ainoastaan tuon pimeähkön putkilon rivissä ja pinossa olevat paikat.

Tämän talon kodinhoitohuone on tilava. Olisi väärin mainita ensimmäiseksi epäkäytännölliset korihyllyt, kuvassa jo lattialla makaava hermeettinen ruskea haitariovi, huoneen puikulahko muoto tai kaksi minipientä katon rajassa killuvaa ikkunaa, jotka tuovat huoneeseen noin viisi prosenttia siitä valosta, mitä siellä oikeasti tarvitsisi.

Sen sijaan kerrottakoot, että kodinhoitohuone on tilava. Siellä on runsaasti kori- ja kaappitilaa ja kaikki talon tekstiilit sijaitsevat tuossa tilassa. Sekä likaiset että varsinkin puhtaat. On onnekasta omistaa kodinhoitohuone. 

Salin remontin yhteydessä samaan syssyyn pistetään uusiksi myös taloudenhoitohuoneen pinnat. Kerrottakoot, että on erittäin kätevää yrittää pyörittää pyykkisavottaa tilassa, jossa on verrattain reilusti jo pinnoille laskeutunutta tai ilmassa leijaavaa remontti- ja varsinkin tapettipölyä. Jos siis näette tämän talon asukkaita kylänraitilla vaatteet yltäpäältä valkoisessa hiutaleessa niin muistakaa, että se voisi olla hilsettä mutta ei ole. Sitäpaitsi niin kuivaa päänahkaa ei löydy takuulla edes ennätystenkirjasta.

Meikämaamo viikkasi tänään pyykkiä.

Sinänsä tuo toimenpide ei ole tässäkään talossa mitenkään harvinaista nähtävää, sillä kuuleman mukaan joku muukin harrastaa sillointällöin tätä mukavaa toimintaa. Erityisesti lapsiperheissä tuo mainittu puuha nauttii suurta suosiota.

Mukavaa tuo kyseinen harrastus on silloin, kun kodinhoitohuone on toimiva ja siisti. Tällä hetkellä tässä talossa kodinhoitohuone on ensiksi mainittua lähes ja viimeiseksi mainittua ei totisesti, sillä ulkoilma on houkutellut huomattavasti enemmän kuin kodinhoitohuoneen siivous.

Silloin on pakko ryykiä olohuoneeseen pyykkikorin kanssa ja aloittaa valtaisa viikkausoperaatio.

Tänään huomasin, että meikämatami on sairastunut jonkinsortin raitamaniaan. Raitaa näyttää olevan joka suuntaan ja väreissäkin piisaa. Pitänee alkaa kiristää rahakukkaron suuta kirpputorireissuilla noilta osin, jotta ei tule sanomista.

Raidasta ja väreistä tulee tietenkin kätevästi mieleen polka-karamelli. Polka-karamellista tulee yhtä vääjäämättömästi mieleen karkiton kesäkuu, joka starttaa huomenna. Kuka teistä tovereista kykenee elämään kesäkuun ilman mellin melliä? Ilmoittautumisia otetaan vastaan kommenttilaatikossa.