Joulukalenteri, luukku 14.

Joulua saunalla. Tämän joulukalenterin toiseksi viimeisestä arvontaluukusta arvotaan tänään jotain pehmeää ja monikäyttöistä. Kuvista yllä ei liene vaikeaa arvata, että kyseessä on tuo harmainen hamam-pyyhe, joka siinä niin nätisti pikkusen lysähtäneen himmelin ja minikuusen kanssa poseeraa.

"Hamam-pyyhe, eli fouta, on perinteinen turkkilainen pyyhe, jota on käytetty kylpylöissä vuosisatoja. Hamam-pyyhe on käytännöllinen monessa tilanteessa; pyyhe kuivuu nopeasti, se menee pieneen tilaan ja on kevyt kuljettaa. Paitsi pyyhkeenä kotona, matkalla ja mökillä, hamamia voi käyttää myös vilttina, hartiahuivina ja esimerkiksi pöytäliinana. Pyyhe on myös ihana ja hyödyllinen lahjaidea kotiin, jossa arvostetaan käsityöperinteitä ja laatua." - Kettukarkki SHOP

Hamam-pyyhe on kotoisin toverini Mairen uudesta Kettukarkki SHOPista, josta löytyy mittavan pyyhevalikoiman lisäksi myös muuta ihanaa kotiin, itselle tai kaverille. Tutustukaapa! Avajaistarjouksena postimaksu vielä tämän päivän ajan 4,90 euroa tilauksen koosta riippumatta.

Tässä joulukalenterin luukussa julkistetaan siis täten tänään arvonta, jossa voit voittaa itsellesi tuon kuvissa näkyvän vaaleanharmaan hamam-pyyhkeen! Pyyhkeen koko on 90 x 180 cm, joten sen sisään mahtuu helposti isompikin isäntä tai emäntä kääriytymään. Arvonta on pikainen, jotta paketti ehtisi varmasti jouluksi perille. Osallistumisaikaa on siis tiistain 16.12 iltaan saakka, voittaja julki huudetaan seuraavana päivänä. Onnea arvontaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Arvonta järjestetty yhteistyössä Kettukarkki SHOPin kanssa

Odotellaan.

Täällä odotellaan, että tuleeko muna vai kana vai molempia. Pari iltaa sitten iski kevyehkö inspiraatio ja samantien olikin sännättävä kaivamaan erinäisiä muotteja kaapeista ja betonijauhetta autotallista. Talon isäntä paistoi kananmunia ja paahtoi leipää iltapalaksi , kun pöydän toisella puolella ukkelin vaimo vatkasi vettä betonijauhon sekaan vimmaisen tarmon vallassa. Ja tottahan se on niin, että jos kerran saa innostuksen aloittaa, niin samalla vaivalla vääntää yhden sijasta kaksi tai kolmekin tuotosta. Tai yhdeksän.

Tuossa lauteilla nuo parin illan takaiset tekeleet saunan lämmössä nyt kuivuvat. Uskokaa tai älkää, mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin siinä on maljakko, kattolamppu, pöytälamppu, munakupit, tuikkukuppi, lamppukoriste ja useampikin kynttiläteline, vaikka tällä hetkellä näyttääkin, että saunan lauteille on kasattu lähinnä epämääräinen kasa romua ja betonia.

Elämme siis jännittäviä aikoja, ystävät hyvät! Kuivumisen odottaminen ei ole hätäisen hommaa, sillä parhaimmillaan malttamaton tuhoaa koko tekeleensä ennen aikojaan. Tämän hetken onnistumisprosentti on kohta voiton puolella, sillä 3/9 on kuivunut ja osoittautunut käyttökelpoisiksi. Loppuja vielä jännitetään.

Muistoja menneestä.

Ah, tänään iski into tarkastella kuvia vuosien saatosta, ajalta ennen remonttia ja sen jälkeen. Hyvin monesti ihminen unohtaa kaiken sen mitä on jo saanut aikaan, kun takaraivossa jyskää kaikki tekemistä odottava työ. Sen vuoksi onkin erittäin suotavaa ottaa kuvia matkan varrelta. Silloinkin, kun vanha on vielä paikoillaan, likaista ja pölyistä ja työ on vielä tekemättä. Jälkeenpäin niitä kuvia arvostaa kummasti ja sitä kautta vasta kunnolla hahmottaa tehdyn työn määrän, osaa arvostaa sitä.

Vanhasta saunasta on olemassa vain nuo muutama kuva yllä. Se kun kaikessa karvaisuudessaan ei ollut kovinkaan miellyttävä kuvattava, joten kuvasaldo jäi taannoin varsin pieneksi. Toisaalta, ihan hyvä niin. Tänään kuitenkin ajattelin, että jos joku teistä tovereista on aloittamassa vanhan saunan tai muun tilan purkua ja olo on epäitoivoinen, niin muistakaa tämä:

Eläpä stressaa! Ihan rauhassa vaan. Kaikki valmistuu kyllä aikanaan. 

Sauna.

Meillä on sauna! Ihan oikea sauna, josta julkaistakoot ensimmäiset otokset ihan näin vaikka tiistain ja plus viiden lämpöasteen kunniaksi. Siis aevan järisyttävää suorastaan, että kohtahan tuolla ulkona ei kertakaikkiaan pärjää enää ilman kalsonkeja ja lapasia. 

Ja juuri siksi ollaankin iloisia siitä, että on sauna. Aivan tavallinen sauna, jonka rakentamiseen ei ole käytetty kovinkaan suuria setelinippuja, johon jäi kiuas ja lämpömittari muistoksi vanhasta saunasta ja jossa on yli-innokkaille lapsisaunojillekin tilaa leikkiä vesileikkejä saunomisen lomassa. Se on aivan mainio sauna, josta kaikki kiitos menkööt sen tekijälle. Meikämartta ei meinaan osallistunut suunnitteluun tai tekoon juurikaan, mitä nyt valeli väriä pintaan, kun käskettiin.

Aivan tavallinen sauna aivan tavallisille ihmisille. Vielä kun saadaan saunaosastolle vesi virtaamaan, niin voi pojat, sitten saunotaan. Se on aivavvarma!

Remontti rullaa.

Se etenee. Epätoivoisuuskohtauksen iskiessä on kaivettava ulkoisen kovalevyn kätköistä kuvat ajalta ennen remonttia. Sen jälkeen on hyvä katsastaa läpi otokset siitä vaiheesta, kun peräkärry toisensa perään täyttyi kuusipaneelista, seinäpahvista, betonimurskeesta, muovimatosta, kaapin raadoista ja laattasohjosta. 

Se on melkein valmis! Siinä määrin jopa, että on mielenkiintoa miettiä naulakko-, hengaritanko- ja vessapaperiteline-asioita. Keskimmäistä ajatellen hankittiin viime viikon puolella rautakaupasta nippu paksua mustaa köyttä, kaksi siansaparoa, kultasta spraytä ja kaivettiin toverin roskakasasta rautanen putki. Viimeksi mainittua varten on letitetty kirkkaan väristä narua, kaivettu laatikosta puupallo ja tuskailtu tovi oman älykkyyden alhaista tasoa. Ensimmäiseksi mainitusta ei ole lisäinfoa muuta kuin se, että timantit ovat saamassa jälkikasvua ihan näillä näppäimillä.

Ihan kohta jo saunotaan omassa saunassa ja melkein vuoden tauon jälkeen se tulee maistumaan melkosen maukkaalta! Se on vissi. Että JES!

Pintaa.

Ja vähän pinnan altakin. Viimeisen kuukauden ajan ajatukset ovat vaeltaneet tiuhaan läheisten luokse. Eilen olimme hyvästelemässä tärkeän ihmisen, emmekä voi muuta kuin toivoa voimia heille, joita menetys eniten koskettaa. Elämästä ei koskaan tiedä ja silti pitäisi muistaa, että jos jatkuvasti pelkää voi käydä niin, että ei elä ollenkaan. On jaksettava luottaa huomiseen, vaikka se ajoittain tuntuukin varsin vaikealta. On luotettava, että elämä kantaa.

Tämän talon alakerrassa on ahkeroitu. Remonttiblogi on rönsynnyt remontoinnista ihan muihin aiheisiin, kun uutta raportoitavaa ei ole liiemmin ollut. Mutta nyt on! Portaat on valmiit. Eteinen on lattiaa ja uutta ulko-ovea vaille valmis. Ikkunalaudalla odottelee mustan seinän kaveriksi pääsyä toverini Ahvenanmaalta tekemä kirpputorilöytö. Parasta lampussa on kaikki mutta varsinkin se, että siinä roikkuu sellainen mukava pampulakoristeinen naru, jota vetäisemällä saadaan valoa kansalle. Pienestä iso ilo.

Sauna on saanut paneelinsa ja pääsee kohta käsittelyyn. Saunasta päästään sujuvasti kylpyhuoneeseen, joka on vielä täysin pintoja vailla mutta jonka suhteen ajatukset juoksevat hyvää vauhtia. Ikkunanpielet tosin vaihtoivat kulahtaneet mäntypuunväriset asunsa puhtaan valkoisiin. Pukuhuoneen seinät on yhtä vaille valmiit, katto ja lattiaa odottaa tekijäänsä. Tuon huoneen sisustustavara on hankittu jo viimeistä kynttiläkuppia myöten valmiiksi odottamaan ensimmäistä saunomiskertaa uudessa saunassa. 

Etukuisti vastaa vähintäänkin kaatopaikkaa ja muutama viikko sitten kylvetty nurmikko vihertää mukavasti. Huomennakin on helle.