Today is the day.
Lukee taulussa sisareni keittiön hyllyllä. Ja niin se on, eilenkin, kun läksimme ihan vain tyttöjen kesken retkelle lintutornille. Kaksivuotias kiipesi kivelle ja huusi noin viisikymmentä kertaa: Hei hevotet, mittä te oletteee? Heposet eivät olleet vielä päässeet kesälaitumille ja sekin tuli huomattua, että kesä on totisesti vasta aluillaan, sillä tornillakin tulvi siihen malliin, että sinne ei ollut menemistä.
Luonto on ihmeellinen. Kun päässä pyörii ei tarvitse muuta kuin mennä metsään, istua hetkeksi alas ja ihmetellä luonnon omaa konserttia. Kuunnella taivaanvuohen määkinää, nauttia pikkulintujen kesäkonsertista, sirkkojen sirityksestä ja huutaa joutsenelle: Heippa vaakku, me mennään nyt huviletkelle!
Sen enempää ei ihminen välttämättä elämältä tarvitse.
9 kommenttia:
Aivan ihania kuvia Rilla!! Ihana kuva "huutajatytsystä"!
Oi taas mitä kuvia!
Ihania kuvia taas. Toukokuu on niin kauniin värinen. Päiväohjelmassamme juuri nyt pupujen ja serkkutytön bongailu...
Ihanat kuvat hurmasi! Näissä kiteytyy kesän syvin olemus: juostaan pitkin niittyjä vailla huolen häivää ja huhuillaan hepoja! :) (unohdetaan kaikki ne mahdolliset kirput ja käärmeet joita siellä niityllä voi olla)
Voi miten ihania luontokuvia!
Ihan mielettömän upeita kuvia, varsinkin tää kolmanneksi alin!
Niin totta. Ja ellei ihan metsään asti ehdi, pelkkä puiston vastaleikatun nurmenkin nuuhkiminen ja hiirenkorvien tarkkailu vie ajatukset pois kiireistä ja huolista. :)
Aivan ihania kuvia ja kyllä toi iloinen takki on vain niin supersöötti lasten päällä! :) Ite meinaan aina unohtaa sen kaappiin, mutta onneksi tulee ksä niin ei tarvitse alle paitaa enää :)
Kiitos <3 Ei nätistä metsätilkusta kyllä huonoja kuvia kauniina päivänä saa, vaikka yrittäisi. :)
Lähetä kommentti