Kuvat: Saana ja Olli

Kylpyhuoneen ja kolmen vessan remonttia suunnitteleva henkilö ei voi kuin ääneen huokailla, että kyllä nyt kelepaa! Syy tähän putkahti juuri sähköpostiini: Turkulaisen muotoiluyritys Saana ja Ollin Maailman synty -painokuosi leviää nyt sisustus- laattoina seinille Japanissa.  Japanilaiset sen tietää, että laatoilla voi sisustaa muuallakin kuin kylpyhuoneessa tai keittiössä.

"Maailma-laattamallisto on suunniteltu yrityksen Maailman synty -kuosin pohjalta. Kuvio on saanut inspiraationsa luomismyyteistä ja rikkaasta kotimaisesta ryijyperinteestä. ”Kuosimme inspiraation lähteenä olivat menneen ajan täkänät ja seinäryijyt, joten nyt niiden estetiikka nousee seinille toisessa materiaalissa”, suunnittelija Saana Sipilä toteaa.

Mallisto koostuu kuudesta 30x30cm -kokoisesta laatasta kahdella eri pinnalla. Värivaihtoehtoja löytyy kolme: valkoinen/sininen, beige/sininen sekä beige/vaaleanpunainen."

Mää tykkään!

Marjatan keittiö on kodin <3.

Kerroskori tekee ihmeellisiä asioita sen lisäksi, että siinä voi säilyttää melkein mitä vaan. Se saa kansalaisen myös siivoamaan, vaihtamaan verhot ja nuohoamaan nurkkia antaumuksella, jota ei ole nähty siivouksen saralla tässä talossa vähään aikaan.

Keittiö on entisellään. Sama Tromssasta raahattu matto on suojannut lattiaa jo pari vuotta, sama hylly, samat lamput ja sama tiskiteline. Miksi suotta muuttaa sitä, missä viihtyy. Uudet kesäverhot ripustettiin kuitenkin ikkunaan loppukesän kunniaksi. Kankaana on tuo aikoja sitten kierrätyskeskuksesta löytynyt Sienna. Aina vain yhtä ajaton.

Tässä torpassa on meneillään raivaus, kun kirpputorikasa kasvattaa korkeuttaan päivä päivältä. Kun uusi tavara tulee taloon, niin edellinen lähtee. Näin onpi kansalaisen helpompi hengittää.  Ulkona sataa.

Tommonen kori.

Eilen armas ystäväni otti pateettisen ja kyllästyneen marjatan mukaansa ja käänsi auton nokan ilta-ajelulle isoon kauppaan muutaman tunnin päähän. Siellä tuo samainen mainio heppu niskavillat pystyssä ääneen muisteli maamonsa 90-lukulaista katosta roikkuvaa hedelmäkori-systeemiä. Silloin iski tälle martalle pakottava tarve saada tuo kyseinen asia omaan köökkiinsä, sillä: a) koska hedelmät ovat sen arvoisia, b) koska se säästää pöytätilaa ( = keittiö pysyy iäiseen siistinä ihan kuin itekseen) ja c) ihmisen on kertakaikkiaan omistettava katosta roikkuva hedelmäkori ollakseen onnellinen!

Noniin, taas lipsahdettiin ylisanojen puolelle mutta totuushan on se, että tuo kolmikerroksinen säilytysjärjestelmä on kerrassaan monikäyttöinen. Suihkussa siinä majailisi pesuaineet niin nätisti omissa kerroksissaan, ompelunurkkauksessa siihen ängettäisiin langat värijärjestykseen, eteiseen se passaisi pipokoriksi tai sen voisi laittaa olohuoneen puolelle vaikka muutamaa sorjaa kevyttä kukkasta pitelemään. Kauheen hyvät ystävät meistä tuli samantien. Onko muilla, kuin tuolla aluksi mainitulla toverillani, sielua riipiviä muistoja kyseisestä koritelineestä ajoilta muinaisilta?

Pintaa.

Ja vähän pinnan altakin. Viimeisen kuukauden ajan ajatukset ovat vaeltaneet tiuhaan läheisten luokse. Eilen olimme hyvästelemässä tärkeän ihmisen, emmekä voi muuta kuin toivoa voimia heille, joita menetys eniten koskettaa. Elämästä ei koskaan tiedä ja silti pitäisi muistaa, että jos jatkuvasti pelkää voi käydä niin, että ei elä ollenkaan. On jaksettava luottaa huomiseen, vaikka se ajoittain tuntuukin varsin vaikealta. On luotettava, että elämä kantaa.

Tämän talon alakerrassa on ahkeroitu. Remonttiblogi on rönsynnyt remontoinnista ihan muihin aiheisiin, kun uutta raportoitavaa ei ole liiemmin ollut. Mutta nyt on! Portaat on valmiit. Eteinen on lattiaa ja uutta ulko-ovea vaille valmis. Ikkunalaudalla odottelee mustan seinän kaveriksi pääsyä toverini Ahvenanmaalta tekemä kirpputorilöytö. Parasta lampussa on kaikki mutta varsinkin se, että siinä roikkuu sellainen mukava pampulakoristeinen naru, jota vetäisemällä saadaan valoa kansalle. Pienestä iso ilo.

Sauna on saanut paneelinsa ja pääsee kohta käsittelyyn. Saunasta päästään sujuvasti kylpyhuoneeseen, joka on vielä täysin pintoja vailla mutta jonka suhteen ajatukset juoksevat hyvää vauhtia. Ikkunanpielet tosin vaihtoivat kulahtaneet mäntypuunväriset asunsa puhtaan valkoisiin. Pukuhuoneen seinät on yhtä vaille valmiit, katto ja lattiaa odottaa tekijäänsä. Tuon huoneen sisustustavara on hankittu jo viimeistä kynttiläkuppia myöten valmiiksi odottamaan ensimmäistä saunomiskertaa uudessa saunassa. 

Etukuisti vastaa vähintäänkin kaatopaikkaa ja muutama viikko sitten kylvetty nurmikko vihertää mukavasti. Huomennakin on helle.

Sadetta ja villasukkia.

Tervehdys! Hengissä ollaan vaikka hiljaista täällä piteleekin. On maalattu saunan ja pesuhuoneen ikkunanpieliä, portaita ja eteisen seiniä, lähmätty märkätiloihin betonia lattiaan, maalattu lautaseinää, hankittu pukuhuoneeseen naulakot ja pesuhuoneen lattiaan vähän lisää betonia ja vielä vähän lisää ja senkin jälkeen vielä vähän lisää, kun näyttää olevan aika meneväistä tavaraa. On fiilistelty ihan loppumetreillä olevaa eteistä ja suunniteltu sisustusta. Sanottaisko niin, että tekemistä riittää ja kaikki muu, kuten vaikkapa pyykkihuolto, siivous, bloggaaminen ja retkeily, on vähintäänkin retuperällä mutta on yritettävä muistaa toverini sanat: "Ihan sama, anna olla. Jos meinaa jotain saada aikaiseksi, niin pakko on jostain höllätä."

Tänään ei sada, ainakaan kovin paljoa. Remonttia on mukava tehdä sateella, kun ei ole oloa, että pitäisi olla ulkona ja tehdä jotain mukavampaa. Tänään tosin pikkasen tuli pyöräillessä hiki takki päällä. Siellä se kesä ja aurinko on jossain pilven takana tulossa takaisin!

Tämän kesän lorvailu- ja sateenpitelymekko saatiin Nansolta. Se on pehmeä, iso ja lämmin. Se on mukava heittää illalla päälle ja katsella sohvalta sadetta. Se on ihan selvästi tämän kesän mukavin mekko.

Nansolla näyttäisi olevan nyt huima ale, joten kannattaa tutustua tuohon harmaaseen mekkoon ja muihin alennettuihin tuotteisiin. Tarjolla on myös alekoodi, sillä koodilla KTI-W1L2-ENN2-LNN1 saa heinäkuun ajan (31.7 asti) 10% alennusta normaalihintaisista tuotteista. 

Täällä jatketaan remonttia ja palataan normaaliin arkeen ja eloon kiinni sitten taas elokuussa. Mukavaa heinäkuuta!

Harmaa mekko saatu blogin kautta. Postaus sisältää mainoslinkkejä.

Terveisiä tuhnusta.

Alakerrassa puhaltaa vihdoinkin muutoksen tuulet ihan reilulla kädellä. Viime syksystä asti purussa ollut tila, joka pitää sisällään eteisen, saunan, pesuhuoneen, pukutilan ja varastoja, on meinaan koko ajan edennyt mutta varsin hitaasti vaikkakin varmasti. Nyt on vihdoin tultu siihen pisteeseen, että purkamisen sijaan saa pistää uutta pintaa kehiin. Ja vihdoin, vihdoin! on herännyt inspiraatio. Suunnittelu tuntuu mukavalta.

Portaita on pähkäilty pitkään ja hartaasti. Lopulta päädyttiin ihan vain maaliin ja sitä ne nyt pintaansa sai. Taannoin joku teistä tovereista ehdotti portaisiin liukuvärjäystä ja sitä kokeiltiin, koska ihan vain perusmaalaus tuntui tylsältä. Tarkoituksena oli kuitenkin, että värimuutos ei tulisi olemaan kovinkaan radikaali, vaan että vielä alhaalla väri olisi varsin vaalea. 

Ensin sudittiin ensimmäinen kerros, joka näytti liian vaalealta. Seuraavana päivänä sudittiin toinen kerros, jossa värimuutos on hieman suurempi mutta jonka värin ja sävyn näkee oikeastaan vasta sitten, kun maali on kokonaan kuivunut ja porraskuiluun pingotettu sininen pressu poistettu. Vähän jänskättää.

Tervetuloa takaisin, remontti-into!

Ps. Furby-arvonta on suoritettu ja voittajaksi arpoutui arpa nro 107. Onnettaren suosikki on Tea. Voittajalle on laitettu postia. Onnea Furbylle uuteen kotiin!

Aika juhlia.

Heinäkuu on tämän talon synttärikuu. Öitä on laskettu joulusta asti ja vihdoin ollaan heinäkuussa ja odotus palkitaan. 

Kesälomareissulla saimme nauttia tyttären kummitädin tekaisemasta maukkaasta vadelmatortusta. Tänään tehtiinkin muistoksi lomasta pikkanen etukäteissynttärikakku ja järjestettiin keksikemut, kun postipoika kiikutti taloon jokunen aika sitten mukavan keksilähetyksen Fazerilta. Kaakun pohjaan passaa oivasti perinteiset kaurakeksit eikä sen tekemiseen vaadita kovinkaan kummoisia leipurintaitoja. Ohje on muunnelma Ullan Banoffee-tortusta. 

Vadelma-mustikka-kinuskikakku

Pohja:

300g kaurakeksejä 

100g voita

Täyte:

1 prk kondensoitua maitoa

2dl vispikermaa

2tl vaniljasokeria

Päälle:

mustikoita ja vadelmia

1. Irrota maitotölkistä etiketit ja laita se vesikattilaan kiehumaan alhaiselle lämmölle noin kolmeksi tunniksi. Maito tiivistyy ja muuttuu kinuskiksi. Anna tölkin jäähtyä ennen avaamista.

2. Murustele keksit ja sekoita ne sulatetun voin kanssa hyvin sekaisin. Taputtele seos tiiviisti vuoan pohjalle.

3. Kaada kinuski pohjan päälle ja levitä tasaiseksi. 

4. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Levitä kerma kinuskin päälle.

5. Ripottele viimeiseksi kerman pinnalle marjat. Naati!

---

Keksit saatu blogiyhteistyön kautta Fazerilta.

Hyvää heinäkuuta!

Yllä kaksi viikkoa lomaa tiivistettynä kymmeneen kuvaan. Silloin ajettiin pitkä pätkä kotomaata ylöspäin ja sen jälkeen naapurimaa melkein päästä päähän. 

Kahden viikon aikana istuttiin autossa, ihastuttiin aina vain uusiin kaupunkeihin ja kyliin, korotettiin ääntä, nukuttiin vierekkäin, tapeltiin, syötiin ranskalaisia, laulettiin, nähtiin Pippi, uitiin, oltiin serkun luona yötä, tavattiin ystäviä, kiivettiin puumajaan, keinuttiin, matkittiin sorsia, ärsytettiin toisia ja ostettiin uudet lenkkarit.

Pystytettiin teltta muurahaispesän päälle, nurmikolle, kivikkoon, koivun alle ja keskelle nurmikenttää. Kasattiin ja purettiin auringossa, sateessa ja tuulessa. Nukahdettiin lintujen sirkutukseen, kansalaisten metakointiin, hiljaisuuteen ja naapuriteltan kuorsaukseen. Sitten katkesi telttakepistä kuminauha. Oli aika pakata teltta ja lähteä kotiin.

Jag älskar Sverige.