Sataa.
Siivo järjestys ja tämä martta eivät varsinaisesti ole luodut toisilleen. Siksi on keksittävä erinäisiä arkea ja järjestyksenpitoa helpottavia asioita elämään, jotta tavara pysyisi edes hieman paremmin paikoillaan.
Ompelupöydällä ajelehtii valtaisasti erinäistä tarpeistoa. Erityisen paljon siinä lojuu kaavoja, sillä jostain kumman syystä kaavakansio ammottaa tyhjyyttään ja kaikki viime kuukausien aikana tarvitut paperit lojuvat pitkin poikin pöydällä, ja lattialla. Jotain pitää keksiä, sillä laiska kansalainen ei vain kertakaikkisesti kykene toimenpiteeseen, johon kuuluu kansion avaaminen ja kaavan pujotus.
Eteisen seinälle suunniteltu muistitaulu pannunalusista vaihtuikin idea- ja pienkaavakäyttöön ompelupöydän päälle. Muutama ympyräinen jäi ylikin, palvelkoot sitten vuoroviikoin vaikka hiirimattoina.
Minilipasto sai eräänä päivänä uutta väriä pintaan. Ainoastaan vetimet saivat armon jäädä alkuperäiseen kirpputoriasuunsa. Enää tarttee keksiä jotain mehevää ja kätevää ideaa niille jättikokoisille mekko- ja takkikaavoille. Ehkä kun tässä pari kuukautta odottelee, niin jotain valoa vilahtaa taas tässäkin päässä. Kovin hiljaista tuntuu tuolla nimittäin tätä nykyä noin niinkuin yleisesti ottaen olevan.
Hellepäivinä tuskailin näpäköitten hattujen puuttumista tyttölasten vaatetuspuolelta. Kovin niuho jos mieleltään on, niin pian tytär auringossa pistokseen kuukahtaa. Sitä ei kuitenkaan tule tapahtuman, sillä löytyipä oiva ohje pulmaan. Ensimmäinen hattu jäi tosin hieman niukaksi, seuraavaan lisätään vähän senttejä. Hatun malli on varsin sorja ja hiostamaton. Kiitos Sanna Matilda!
11 kommenttia:
aivan sulonen hattu ja koko tyllerö! kumpparit ja mekko niin ihanan maalaismainen pari.:)
hieno keksintö pannunalusista! mulla on just sama "kansio tyhjänä, kaavat sikinsokin pöydällä"- ongelma! pitäis keksiä jokin mehevä idea, miten ne pysyis järjestyksessä..
Isommat kaavat rullalle, rulla solmitaan kankaansoirolla kiinni (vaikka sillä, mitä viimeksi kaavalla on ommellut helpottaa ehkä kaavan löytymistä sitä taas tarvittaessa) ja rullat vaikka johonkin sopivaan koriin nököttämään?
Ihana hattu! Ja ihana multasormi. Meilläkin kaivellaan matoja harva se päivä..
Vautsi, kiitos hyvästä päähinelinkistä. Pienokaiseni on kylläkin jo 3,5, mutta eihän tämä sopivasta kankaasta toteutettuna välttämättä liian vauvamainen hänellekään olisi! Nyt voin lampaiden laskemisen sijaan viettää nukahtamisajan kangaskaapin sisältöä muistellen.
Ja kiitos värikkäästä viihteestä muutenkin.
Eipä kestä! :) Itsekin lisään seuraavaan kappaleeseen vielä senttejä niskaan ja "lipareisiin".
Meillä pikkusisko juhli eilen tuossa samassa mekossa. Se on ihana (ja sellainen on aika helppo tehdä itsekin vaikka tyynyliinasta ;)
Pikku viu viun äitee: Kiitos. :)
Reeta: Sepä se! Paitsi toisaaltahan se on kauheen kätevää, kun ne tuossa lojuu. Helppo napata kouraan tarpeen vaatiessa. ;)
K: Hyvä idea! Joskin liian työläs laiskalle. ;)
Kikka: Multasormet on kesän merkki <3
Lepäävä esteetikko: Ohjeesta kiitos Sanna Matildalle! Ehottoman hyvä hattu minkä ikäiselle tahansa. Taino en ehkä itelleni osais ajatella mutta noille alle puoltoistametrisille. ;)
Sanna Matilda: Kiitos ohjeesta! Pikkusen pitää vielä harjotella. Onneksi kangasmenekki ei oo suuri ja sitäpaitsi: kyllä tytöllä pitää hattuja olla! Joka leningille omansa. :)
Noora: Se on ihana! Ja ajaton. Munkin lakanasta tehty tekele on osottautunu käteväksi kopioksi, joskin sai täällä taannoin aikaan melkoisen kommenttiryöpyn ja jonka myötä sain vastaanottaa herttasen tunnustuksen "Vuoden Plagioija." ;) Aj jaj.
ihania kuvia taasen.niin täyttä elämää.meillä ajelehtii lehdet,akut,kynät,pinnit ja ponkkarit ja kaikki muu sitä isompi tavara.kukahan ne kaik on meille roudannut?korejakin on mutta ei ne niissä pysy.:)))
Multasormikuva on valtavan hieno! ihana!
hanka: Täälläkään ei oo säilyttimistä pulaa vaan siitä, että se tavara hyppelehtii sieltä pois ihan omia aikojaan. ;)
kirppu: Kiitos. :)
Lähetä kommentti