Sanottasko osimoilleen näin, että ei paljon päätä palele! Tuli pipoa meinaan siinä määrin runsaasti, että osa matkaa kirpputoripöytään, jos vaikka joku muukin tahtoisi otsaansa Täysikuun, Rusettipupun tai Legorobotin.
Kansalaisopiston kurssilla valmistui painoseulaa useampikin kappale. Tärkeimmät niistä on tietenkin jälkikasvun paperille piirtämät ja maamonsa seulalle valottamat herttasuudet, joita näkyykin tässä talossa nykyään useammassakin paikassa. Kolmevuotiaan piirtämä Rusettipupu löytyy niin tyynystä, mekosta kuin pipostakin. Eskarilaisen taituroima Legorobotti on päätynyt ainakin eväskassiin, tyynyyn ja pipoon.
Asia on sillä tavalla, että on eri maukasta tallata menemään elämänpolkua, kun on ihan omin käsin piirretty pipo päässä!
13 kommenttia:
Huippuhienoja pipoi hei! Ja nyt täytyy taas ihmetellä et miten toi kummityttö voi olla jo noin iso plikka?! Täytyis ehdottomasti treffata!
Huikeen hienoja!
Oih Rilla! Niistä tuli hienoja!
Voi että kun Maamo on kätevä ja kekseliäs!! Ihan tajuttoman hauskat on nämä ja niiiin moni muukin väkerrys johon tässä blogissa on saanut törmätä! :)
http://kotiani.blogspot.fi
Vitsit, miten hienoja. Hyvän mallinenkin. Jos puhaltais itsekin pölyt ompelukoneen päältä..
Ihania! <3 Etenkin tuo pupunen. :)
Ihania! <3
Riina: No älä, olis aika kyllä! Samoin siellä toinen iso kummityllerö <3
Omppu: Tykkään kans. :)
Jossu: Eikö tullukki! Ja olipa onni, että kauppa oli vielä sillon kiinni. ;) Tulipa kierrätettyä vanhat t-paidat hyvään tarkotukseen. :D
Anna: Kiitos kauniista sanoista! Väkertäminen on mukavaa. :)
Kasarmin J(d)onna: Suosittelen! :)
Marjukka: Pupunen on kyllä hellyttävä!
W: Kiitos. :)
Voi että kun tuo tytöntylleröinen on sitten suloinen! Ja ihan huippuhienot pipot, hyvä te! :)
-piia
Toi robotti on kyllä supermakee! Ja pupu liikkis.
Piia: Snif, kiitti <3
Hanna: Kiitos, mekin tykätään! :)
Voi miten ihanat pipot!!
Tessa: Kiitos! :)
Lähetä kommentti