Vihreää odotellessa.
Viime syksynä piha oli valtaisan muutoksen kourissa, kun puuta lakosi ja salaojat pistettiin kuntoon. Projekti on edelleen vaiheessa ja toisinaan tunnen jopa säälinsekaisia tuntemuksia armasta naapurustoa kohtaan, kun joutuvat elämään tämä valtaisa multakasa näköpiirissään päivästä toiseen. Mutta valmista kohti mennään, se on vissi!
Tottahan tiiätte, että kuvissa on ne herttasimmat osuudet tästä pihapiiristä. Etupihan valtaisat kiviröykkiöt, juurimöykyt ja multakasaumat jäi jostain syystä kuvaamatta. Toukokuun ajan saa paikalliselle kaatopaikalle kuskata puutarhajätettä ihan ilmatteeksi, joten tämäkin piha tyhjätään aika näppärästi tässä lähiviikkojen aikana.
Vaikka epätoivo välillä meinaakin iskeä, niin siitä huolimatta kauheen mukavaa tuommonen viherrysten kanssa pelehtiminen. Varsinkin se odotus ja mullan tuijottaminen, että kasvaako sieltä jotain vai ei.
9 kommenttia:
Hah, ja mulla ne kantokivimultakasatkin on julkisesti blogissa nähtävillä. Ja naapuriparkaa olen däälinyt koko sen ajan kun ovat tuossa taloaan asuneet, eivätpä arvanneet mihin rakentavat... :D
Olenko näkevinäni rodonkin tuossa seinustalla.. siellähän vasta vihreesormi!
On jotenkin piristävää kuulla, että muutkin kamppailevat samojen töiden parissa. Juuri myös omassa blogissani vuodatin samankaltaisesta pihakaaoksesta...
Tsemppiä teille! Vanha harmaa piharakennus näyttää ainakin ihanan tunnelmalliselta. :)
Mulla oli ilo ja kunnia asua pari kesää omakotitalossa, jonka pihan sai laittaa melko lailla juuri semmoiseksi kuin halusi. Tänä keväänä on ollut ihan kädetön olo, kun ei tänne kerrostalokämpän pikkuruiselle parvekkeelle oikein monipuolista puutarhaa voi varustaa, vaikka mieli tekis. Onneksi sukulaiset ottaa riemumielin talkooapua pihojensa kunnostukseen, vähän helpottaa tuskaa, vaikkei itse saakaan suunnitella mitään.. Mutta kyllä sitä taas jonain päivänä pääsee omaankin pihaan. :)
Tiina: Mikä rodo(nki) on? Emminä tiiä mutta saattaahan se semmonenki olla. :D Tää koittaa sietää tuota pihamaata sillä, että kuvaa vaan niitä kauneimpia osia siitä. ;)
Kinnarkummun herrasväki: Niin, oikeastaan sitä pitäisi olla iloinen, että omistaa pihan. Olipa se sitten miten multainen tahansa. :) Harmaahapsinen varasto on kyllä sympaattinen.
miettu: Pääset! Ja sitä ennen nautit siitä, että voi olla vaan eikä mikään vastentahtoinen pihankaivelupuuha kiristä takaraivossa. :)
Parasta terapiaa...pihaterapia!
Voi, mutta sullahan on semmosiakin nurkkia joista voi ottaa noin ihania kuvia! Meillä on joka ikinen nurkka rempallaan :D On nurmikon uusimista, multakasaa, risukasaa, talon puuttuvat ulkovuorilaudat (terassilla) jne. Ei kyllä pysty yhden yhtä nättiä kuvaa räpsäsemään :D Mutta eiköhän tässä jonkun vuoden päästä. Tähän asti oon ollu tosi ahdistunut noista pihasotkuista, mutta nyt tajusin (kolmen vuoden asumisen jälkeen) että se on semmonen ikuisuusprojekti. Ja nyt oon niistä pienistäkin aikaansaannoksista ilonen :)
rodo=rhododendron eli alppiruusu ;)
Muruhuttu: Sitä se on kyllä. :)
Tiina: Pihamaan kai kuuluukin olla ikuisuusprojekti ja hyvä niin. :) Täällä ollaan kans vähän siinä tilanteessa, että jos listaa alkaisi laatimaan, niin ahistus iskis. Parempi tehdä asia kerrallaan. :)
Tiina: Ai se. :D Tuossa se sinnittelee, en oo kyllä ihan varma, että millä mallilla se on. Kesä näyttää. :)
great to find you xxxx
Lähetä kommentti