Jämähtänyttä.

Tuntuu olevan. Niin täällä blogin puolella, kuin oikeassa elämässäkin. Mikä kumma se on, kun ei tunnu saavan kiinni oikein mistään, sillälailla tosissaan? Oliskohan vastaus vuodenajassa? Päivä on pitenemässä, mutta silti syytän vetelästä päänupista tätä aikaa vuodesta, joka pimeyden lisäksi onneksi myös paljon mukavaa ja kaunista tarjoaa. Ei auta kuin pitää mieli pirteänä, nähdä ystäviä, tehdä työnsä ja hoitaa velvollisuudet mahdollisimman hyvin. Ja levätä, jos siltä tuntuu. Nukkua päiväunet! Siinä vasta sana, joka ei kuulu tämän marjatan sanavarastoon kuin pari kertaa vuodessa, vaikka useammankin soisi tuon varsin miellyttävän oloisen sanan kurkusta kumpuavan.

Tänään ajattelin ihan vain innostuksen ja harrastuksen vuoksi kuvata kaikki tämän talon seinäkoristukset, eli taulut ja julisteet, sekä muistella mistä kukakin toveri on tähän taloon tiensä löytänyt. No, kovin pitkälle en päässyt, sillä olohuoneen hyllyllä olevat kirjat alkoivat huudella ponnekkaasti. Nuo kolme kaveria olivat pikkuveljelläni lainassa pitkähkön tovin ja nyt ne ovat tönöttäneet lipaston päällä siitä lähtien, kun tuo mainittu velipoika kirjat takaisin kantoi ja lipaston päälle ne laski. 

En muista olenko aiemmin jo maininnut, että Joanne Harris on niin kirjailija meikämartan makuun! Erityisesti nämä kaksi kirjaa (Appelsiinin tuoksu ja Sarkaa ja samettia + unohtamatta tietenkään Suolaista hiekkaa ja Herrasmiehiä ja huijareita) ovat kerta toisensa perään yhtä nautinnollista luettavaa! Keveitä, mutta antavat mukavasti myös mielikuvitukselle töitä. Ei se taida auttaa, kuin ottaa Appelsiinin tuoksu taas pitkästä aikaa yöpöydälle. Kirjavinkkejä otetaan myös mielellään vastaan! Saa olla kevyttä, mutta ei liian. Saa olla jännitystä, mutta sopivasti, koska tätä tekstiä kirjoittaa liiallisen hyvällä mielikuvituksella siunattu henkilö. Olisi myös mukava ottaa pitkästä aikaa luettavaksi oikein vanha kunnon kirjasarja!

Koska alkuperäinen aikomukseni oli kertoa tauluista, niin kerrottakoot, että ylähyllyllä kultakehyksissä nojaileva juliste on Metsolasta ja alempi  kasettitaulu ostettu Kaisalta viime keväänä.