Huuda huuda ilosta. Tai vaikka koruista.
Tässä kun on pakerrettu remonttia niin, että muu elämä on ikäänkuin joutunut odottelemaan, niin tietyin välein on kuitenkin ollut paettava remonttiajatuksia askartelujen pariin. Siispä on syntynyt jonnin verran koruja, joista suurin osa on matkannut postin tai kämmenen välityksellä tovereitten luokse.
Nyt kuitenkin kun kaveritkin alkaa olla lahjottu, niin mietin tässä, että mitenhän monta korua ihminen periaattessa tarvitsee? Muutama lempparikoru on aina oltava, mutta johonkin on raja vedettävä. Siksipä rykäisin loput tekeleet tänne huudettavaksi. Huutakee pois, jos siltä tuntuu. Jos ei tunnu, niin elekääpä sitte huutako. Kyllä mää niille omistajat keksin!
1 kommentti:
Onpa ihania! Ja ihana on blogi muutenkin :)
Lähetä kommentti