Korkki on kaveri.
Maailma ilman korkkia olisi kamalan tylsä paikka. Se on näppärä kaveri, joka taipuu varsin sopuisasti monenlaiseen toimeen ja tarpeeseen. Aiemmin on korkista tehty koru-, vetoketju- ja kaavatelineet. Lisäksi yksi lätyskä palvelee kankaalla päällystettynä hiirimattona. Oli jo aikakin saada korkista kello.
Kauhean mukava olisi ottaa kellosta kunnia itselle mutta annettakoot tuo ilo sille kelle se kuuluu, eli armaiselle ukkelilleni, joka omin karvaisin kätösin keksi ja nyhersi korkista kellon. Rinkulan keskelle teki hän pienen reiän, josta koneiston tappi putkahtaa pihalle ja johon viisarit asetetaan. Sen jälkeen terävällä rautaputkella painoi korkkiin neljä ympyrää aikaa osoittamaan. Aika herttasa ja helppo kello tulisi niinkin, että pistelisi numeron paikoille ihan vaan nastat. Joko neljä tai sitten kaikki kaksitoista.
Kello ei tosin asuu enää meillä vaan se nyherrettiin erääseen projektiin ja aseteltiin eilen paikoilleen seinälle uudessa kotipaikassaan. Siitä lisää ihan tovin kuluttua.
8 kommenttia:
vautsi, toihan on hieno idea! mista loysit kellon viisarit/koneiston?
Ihan loistava oivallus!!! Ja tosi hieno lopputulos, tykkää tykkää :)
Lotsa: Tuli kyllä sympaattinen. :) Koneisto ja viisarit ostin kultasepänliikkeestä. Voi olla, että saa muualtakin. Viisareissa oli värejä ja malleja mistä valita. :)
Joanna: Määki kyllä. :)
Kyllä on symppis! Yksinkertaiset oivallukset on selvästikin edelleen niitä parhaita:)
Katja: Nimenomaan! :)
Ihana!Mistä tuo ihana tapetti muuten on?
Niin ja kiitos kivasta blogistasi jota luen kyllä säännöllisesti mutta harvoin kommentoin :)
ranskanpastilli: Kiitos viestistä! Tapetti on Marimekon. :)
Korkki on kyllä ihanan pehmeä ja lämmin materiaali. Valittiin keittiön lattian elementiksi juurikin sitä ja ei mene astiat rikki, jos lapset pudottaa jotain. Se tuntuu myös lämpimältä talvipakkasilla paljaidenkin jalkojen alla. Korkki on todellakin kaveri!
Lähetä kommentti