Ylimmässä kuvassa emännät seisovat ryhdikkäästi rinta rinnan huolimatta siitä, että paikkansa talossa vie vielä toistaiseksi huoneesta toiseen ilman päämäärää.
Eilen huomasin noissa pienissä tädeissä jotain merkillistä. Nimittäin sen, että suupielet valuvat aina vain alaspäin mitä pienemmäksi tätsy muuttuu. Kuuluuko tämä tämänlaisiin emäntiin yleensäkin vai onko kyse vain meikämartan kirpparilöydöstä?
Oli asia miten hyvänsä, niin kuitenkin tästä jo voimme kätevästi päätellä, että on hyvä olla pikkusen tuhti.
Eilen saimme yllärivieraita kauempaa ja olikin mahottoman rattosa ilta. Ja niin hellyttävä ja pieni kummityttö, että oikein emokinkin herkäksi veti.
Tämän viikon maanantai jatkuu nyt puistokeikalla, jospa tuo nuppikin vähän virkoaisi. Ilta kuluu pensselin varressa, jotta saadaan työhuoneeseen muutakin kuin kirjahyllyt.
Hyvää maanantaita!
4 kommenttia:
Kiitos vaan mukavasta illasta, näitä pikavierailuja vois harrastaa enemmänkin! Vielä hetki keretään ottaan ilo irti tästä puoli tuntia lyhyemmästä matkasta, nimittäin tajusin just et kohta me muutetaan taas se puol tuntia kauemmas. :(
Riina: Totta turajat, ei kauan ehditä nauttia tästä matkan lyhenemisestä. Mutta ei anneta sen vaikuttaa asiaan! :)
Eilen tarkistin yhen maatuskan sisältöineen kirpparilla, ja sillä ainaki pysy suupielet samassa asennossa. :D
Juli: No outoa. Ehkä se on sitten vaan nää mun maatuskat jotka murjottaa. :D
Lähetä kommentti