Tänään pikkusiskon päikkäriaikaan raastoimme isovelun kanssa keittiöstä tapetit jätesäkkiin. Tuntuu mahottoman hyvältä nähdä raakaa seinäpintaa odottamassa uutta asuaan.
Pöydällä sinnittelee elämäni ensimmäinen taimisto. Peukut pystyssä on hankala remontoida, mutta tähän asti se on kannattanut.
2 kommenttia:
Mä niin nostan pipoa sulle, että jaksat siellä kahden pienen kanssa remontoida kotia kauniiksi!
Kiitos Laura!
Lähetä kommentti