Tunteet kankaalle.
Lauantaina jännitti ihan oikeasti, kun ihan ekaa kertaa elämässäni uskaltauduin tarttumaan pensseliin. Tai no, kyllä te tiiätte, että isoa pensseliä on tässä talossa heiluteltu viimeiset pari vuotta ihan urakalla, mutta tuollaiseen kynän paksuiseen ei ole koskettu sitten peruskoulun.
On oikeasti jännittävää nähdä, että minkämoista ajatusmellakkaa kankaalle alkaakaan valumaan. On mielenkiintoista myös huomata, että millivilleily ei tuossakaan puuhassa ole tälle marjatalle lainkaan luontaista. Maalia löytyi niin otsasta, kuin vaatteistakin.
Näyttäisi olevan pääkopassa melkoisen syksyistä tällä hetkellä, mutta onneksi pikkusen värejäkin. Heleäsävyiseksi ja kevyeksi aiottu työ muuttui itsestään tummaksi, eikä Mikki Hiiri jättänyt rauhaan. Ihan selkeästi siinä Mikki on eksyksissä pimeässä metsässä ja yrittää seurata vasemmassa yläkulmassa viittoilevaa johtotähteä. Näin syvällisiä on nämä meikämartan maalaukset.
13 kommenttia:
Hyvin sä vedät! Maalausviivaakin! :D -Heidi
Hienoja!Varsinkin tuo vaalea on kaunis väreiltään.sama haave ollut itellä jo pitkään, sais vaan aikaiseksi ;)
Hienoja! Osaisinpa minäkii.
Vau - ihania !!!
onpa hienot taideteokset! itellä on vähän sellainen tyhjän paperin syndrooma, kai sitä vaan pitäis alottaa jostain eikä suunnitella liikaa :)
Tämä postaus sai minutkin, pitkään blogiasi seuranneen, kommentoimaan :) itsellä kun on samat projektit meneillään. Uskomaton fiilis kun saa pitkän suunnittelun jälkeen jotain näkyvää aikaiseksi. Kannustan aloittamaan, pensseli kouraan ja maalipurkki auki! Mun tuotoksia voi kurkata blogistani: www.arjenkultaa.com
Kiitos blogistasi, se on ihana!
Kyllä oli kympin arvoinen suoritus! Pystyit keskittyyn jopa emännän siivousvimman alla ;D
Heidi: Kiitos! ;)
W: Otappa niskasta kiinni ja toteuta! :)
Liinu: Kaik ossaa, jos ei oota mitään. :)
Anne: Kiitos. :)
misu: Nimenomaan justiin niin! Itse asiassa tuossa puuhassa taitaa olla parempi mitä vähemmän suunnittelee :)
elliina: Kiitos! Mulla ei oo itseasiassa oikeastaan tullut koskaan aiemmin mieleen edes tosissaan ottaa pensseliä käteen, nyt sitten pikkusen takamukseen potkimisen jälkeen rohkaistuin. ;)¨
Katja: No oli kyllä emännällä niin tehokkaat siivousotteet, että pikkusen siinä alko jo pensseli vipattamaan!
Ohoo, varsin hienoja ovat. Erityisesti pidin siitä sinisävyisestä.
Taulujen maalaamisesta minäkin haaveilen.. Jos viitsit niin kerrotko vähän tekniikasta /välineistä mitä käytitte!
Piia: Kiitos. :)
Liisa: Taulun pohjat ostin ihan tuommoisenaan halpiskaupasta. Niihin tieteskin kannattaa panostaa, koska ainakin nämä yksilöt oli aivan älyttömän löröjä! Maaleista en valitettavasti osaa sanoa mitään, koska sain lainaksi kaverilta. :/ Tekniikasta sen verran, että pensseli kouraan ja sutimaan! :)
Hei! Huomioni on monesti kiinnittynyt tuohon valkoiseen puuseinään. Mitä materiaalia se on ja miten toteutettu? Meinaan että panelia vai lautaa vai kumpaakaan? Meillä on nyt taloremppa menossa ja keräilen ideoita. :)
Hanna: Heippa! Ja pahoittelut hitaasta vastaamisesta, ihan heitteillä ollut tämä blogi tässä viime aikoina. :-/ Seinä on paneelia, ihan sisustuspaneelia rautakaupasta. VÄriltaan oli valkokuultava, mutta maalattiin päälle vielä peittävän valkoiseksi. :)
Lähetä kommentti