Yskä pitkästä ilosta.

Raivasin lastenhuonetta rajulla kädellä sen verran, että saatiin postipojan eilen kiikuttamat lakanat* sänkyyn. Kyseiset lakanathan on S-ryhmän House-merkin tämän talven/joulun uutuudet, joista jokin aika sitten kirjoitinkin. Tänään aurinko paistaa ja ollaan sen verran pakkasen puolella, että talviset lakanat oli ihan pakko rykästä käyttöön heti samantien.

Flunssa ja iäisyyden jatkuneet yskänpuuskat eivät ota laantuakseen. Jos ihminen makoisi sängyssään viikon putkeen hunajalla terästetty teemuki kourissaan, niin asiassa saattaisi tapahtua muutos. Mutta niinhän se vaan on, että kansalainen harvoin kykenee moiseen joutilaisuuteen, joten on vain yskittävä ja yritettävä kuitenkin ottaa jotenkuten rennommin. Kauhean julmaa meikämartan mielestä, kun yskä estää nauramasta. Varsinkin näin syksyllä, kun muutenkin kiristää päänuppia ja nauru on se kaikkein tehokkain lääke alakuloon. On meinaan pariinkin otteeseen käynyt hassusti, kun toveri on kertonut liian hauskan jutun ja yskä on takertunut hohotukseen kiinni kynsin ja hampain - kohtalokkain seurauksin.

Nyt marjatta ottaa neuvostaan vaarin, tarttuu lempimottiinsa ja Cecelia Ahernin kirjaan, jonka nimi on Tapaaminen elämän kanssa ja josta ei tiedä onko kyseessä hyvä vai huono opus, vaikka on jo menossa sivu numero 117. 

Aurinkoista keskiviikkoa teille, yskivät ystäväni!

* Tuote saatu blogiyhteistyön kautta