6/25/2013

Tiger Jack(et).
Taannoin lapsuudessa meillä luettiin Tex Willereitä. Alusta loppuun kerta toisensa perään. Lopulta pystyi pelkkää kantta vilkaisemalla muistamaan koko pahvien väliin kätketyn tarinan. Tex Willer on ihana, Kit Carson on ihana, Kit Willer on ihana mutta ihanin on tietenkin Tiger Jack. Kaikista sadoista tarinoista paras on se, joka kertoo Tiger Jackin nuoruudesta. Tarina on surullinen mutta täynnä romantiikkaa. Ah.

Tästä pääsemmekin kätevästi Arizonan aavikolta kierrätyskeskuksen kautta suoraan Sumatran viidakkoon. Käsityölehdessä (SK 3/2013) oli kertakaikkisen herttaisan näköinen villakangastakki. Koska kaava ja ohje näytti haastavalta, oli aluksi harjoiteltava kesätakilla. Kansalainen suuntaa kangasta etsimään tietenkin kierrätyskeskukseen, jossa majailikin oivallinen pala tiikeriä. Tuo mainittu materiaali on luultavasti tarkoitettu aivan muuhun tarkoitukseen kuin takiksi, mutta takki siitä nyt tuli.

Onhan se raju. Niin ruma, että on hieno. Ompeluohje oli alkulukaisun jälkeen vähintäänkin masentava, sillä tämä ompelija ei tajunnut siitä hölkäsen pöläystä mutta lause kerrallaan ja todella hitaasti kangas alkoi kuitenkin muuntautua takiksi.

Kuinka paljon omanseläntaputtelua on riittävästi? On meinaan jonkin verran mahtavaa osata ommella takki, jossa on taskupussit, röyhelöt, takana liikkumaväljyyttä antava vastalaskos sekä neljä napinläpeä. Ja sitä paitsi - määkin haluan tiikeritakin!

19 kommenttia:

Villis kirjoitti...

Älä lopeta selkääntaputtelua hetkeen, olet todella taitava ja sen saa sanoa ääneen!!! Söpö toi teidän tyttö ja poika myös, ihan joka päivän kuvissa, luulen että osaavat arvostaakin kauniita kamppeitaan! Jatketaan lepsuttelua mukavassa suvessa!

Niinu kirjoitti...

Moon samaa mieltä; raju on! Mutta upea - herättää varmasti huomiota! Sopii kyllä pienelle pirpanalle, mutta aikuiselle naiselle...;)
Täältäkin tulee seläntaputuksia!

Viona kirjoitti...

Hieno takki! Kelpais mullekin ja nimenomaan poikkeuksellisesti vielä mulle itselleni eikä tyttärelle.

viiru kirjoitti...

En ole tainnut aikaisemmin kommetoida sinun blogiasi jota olen jo ainakin vuoden verran seurannut, mutta nyt pitää... aivan järjettömän hieno takki!! :D

jasmin kirjoitti...

Jatka vain taputtelua, sen verran oot taas onnistunut! mahtava takki ja todella ihana malli!!

K kirjoitti...

Hah, lapsuuteni suolasimmat kyynelöt vuodatin kun luin Yön kotkan ja lilythin tarinan. Ja se ruutu missä tex huutaa EEIIIIIII, kun lilyth kuoli, siis se oli koskettavinta IKINÄ! Saatan sekottaa nyt texin ja kitin tarinat, mutta kyllä on tex willereitten äärellä kyynel jos toinenkin tirautettu :D

Tiikeritakki on kyllä melko päheän käheä!

miettu kirjoitti...

Aivan huippu takki! Just niin järjettömän överi, että on aivan järjettömän hieno. Mutta jännä juttu on se, ettei tuommoista tiikerikuviota edes jotenkin tajua eläinkuosiksi, niihin tulee laskettua vaan kaikki pilkulliset ja seeprat.

Miten rupes tuntumaan, että myös mun vaatekaapissa on jonkin tiikerisen ja jonkin röyhelöisen mentävä aukko..?

K kirjoitti...

Vavavavavauuuu!!

Helena kirjoitti...

Ihana!

milla kirjoitti...

minäkin voisin sinua selkään taputtaa-on niinku punssinapit...niin pahoja että on jo hyviä...jotain samaa on tässä villikissan takissa!!!

Rocca kirjoitti...

Siis synnynnäinen lahjakkuus oot tolle saralle! :D

daara kirjoitti...

Moro, kiinnoistaisi kauheasti kuulla, miten tyttäresi takkia kommentoi. Onko raju vai ruma vai hieno?

Lilla kirjoitti...

Taputan sun selkää kympillä! Sä osaat :)

Rillirousku kirjoitti...

Villis: Kiitos, lepsuttelu jatkukoon. :D Vähän vähemmällä ääneenhuutamisella toki. :)

Niinu: Kyl se on raju! :D

Vadelmia: Tässähän se nähään, miten jakaa mielipiteitä. Toinen ottaisi ja toinen ei mistään hinnasta. :)

jasmin: Se on kumma homma, että kun vaan päättää osata, niin osaa! :)

K: Voi snif, muistan sen ruudun!!! Traagista mutta silti niin romanttista! Kyllä Texit vaan on poikaa. Takki on kyllä just kähee! :D

mietti: Mustaki tuntuu jos tolta! Eikä se just hankittu pantterikuosinen paita tunnu enää miltään. ;)

K: :D

Henna: Niin se onki. :)

milla: No sitä justiin! Että kun on tarpeeksi ruma niin alkaa näyttää jo hienolta. :)

Rocca: Elähän kettään! Lahjakkuudesta en tiedä mutta siitä tiedän, että pitkää pinnaa se harjottelu ainakin vaatii. :)

daara: Se ei oikein perusta arvostella mun tuotoksia, riemuitsee vaan, kun saa jotain uutta ja tykkää, kun välissä sovitellaan keskenerästä. :)

Lilla: Kiitos kuoma siitä sulle <3

Unknown kirjoitti...

Niin hieno takki!
Nostan kyllä sulle kuvitteellista hattuani, koska mä en harrastelijaompelijana ois ees uskaltanut tarttua haasteeseen.

Rillirousku kirjoitti...

Anna: Vähän kyllä pelotti ja epäilyskin nousi pintaan siinä alkumetreillä mutta ei pidä luovuttaa! Takki kiittää. :)

piksu kirjoitti...

No onhan tämä nyt tosi äree mutta niin magee!

Ps. Jään mielenkiinnolla lukemaan blogiasi!

Tessa/ Elämäni peili kirjoitti...

OOH, mistä meille tommonen tytölle!!?? Hienoin takki ikinä, voittaa Rodini jaguaarit mennen tullen!

Rillirousku kirjoitti...

piksu: Just äree se on! Ps. Kiitos! :)

Tessa: Sun pitää lähteä metsästään kangaskauppoja ja kirppareita, jos osuis sopiva pala tiikeriä kohdalle, ja sitten pistää ommellen! :) Takki kiittää kehuista!