Olipa mukava päivä.

Aamulla silmämunat uuteen päivään avatessa oli verkkokalvoilla ensimmäisenä tanssivien auringonsäteiden piirileikki. Aivan tavalliset päivät on juuri sitä ihan parasta ja sellainen päivä oli tänään. Pikkasen kiristi hermoa välillä, pikkasen korotin ääntä, pikkasen jankutin, pikkasen pimitin jälkikasvulta suklaamunia ja pikkasenko jotenkin oli mukava päivä.

Semmonen päivä, että kehtasi ottaa lähikuvia keittiön hyllystä, kerta ihan tuossa vastahan siivottiin. Taputtelenpa sitäkin nyt vielä tässä. Semmonen päivä, että kaikista parhaan siskoni kanssa väänsimme ruoaksi aivan älyttömän maukasta munakoisolasagnea, jota on tehtävä toisenkin kerran. Semmonen päivä, jolloin viisivuotias luki ulkona auringossa Aku Ankkoja vilttiin kääriytyneenä. Semmonen päivä, jolloin hytistiin kauppareissu ihan väkisillä kesätakissa, koska kohtahan on kesä. Semmonen päivä, kun tehtiin muka töitä iltasella vaan eihän siitä mitään tullut, kun omistaa niin hauskoja sukulaisia.

Viisivuotiaalle kerholaiselle hankittiin tarralenkkareille kaveriksi tennarit kun kerran halavalla sai. Spartoossa on vielä neljän päivän ajan VIP-myynnit, jossa muun muassa Converseja jopa puoleen hintaan. Tämä maamo on ainakin tyytyväinen, niin ostokseensa kuin tuotteen toimitukseenkin. Ja voiko ihmisellä muka koskaan olla liikaa tennareita?

Huomennakin on hyvä päivä!