Takkihaaste on haasteltu ja kilpa käyty. Jännittäväksi kävi leikkimielinen taisto takkien välillä mutta eniten ääniä saanut takki ei jäänyt epäilyksen varaan, sillä se rykäisi itselleen melkoisen etumatkan verrattuna tovereihinsa. Eikä suotta!

Ehdottomasti eniten ääniä keräsi takki nimeltä Ilon pisaroita. Takin tekijä itse kertoo takistaan näin:

"Ilon pisaroita - takki on sininen takki, jossa on hupun sisäpuoli punapohjallista pilvikangasta. Halusin että takissa olisi jokin juju, joten tein pari pisaraa, joista isompi on tasku ja pienempi valkoinen pisara on heijastin. Taskuun mahtuu sopivasti tumput tai vaikkapa nenäliina.

Nutussa on hiippahuppu, jolloin koko takista tuli pisaranmallinen. Hihansuissa käännettävät resorit, jotka on aiemmin käteviksi todetut. Takin kaava on itse piirtämäni. Takki on tehty amatööripohjalta, se on toinen koskaan ompelemani takki."

Taitavaa työtä, en muuta virka. Onnea voitosta nimimerkille miniE!

Tämän blogin pitäjä lupasi pulittaa voittajalle omasta pussistaan lahjakortin Marimekolle. Tämän lisäksi voittajaa ovat lahjomassa seuraavat tahot:

Marissa tekee uniikkeja koruja käsityönä suurella rakkaudella ja tahtoo lahjoittaa voittajalle hopeisen rannekorun. 

Boutique Lillis myy lasten- ja nuortenvaatteita.  Syksyllä yritys laajentaa myös sisustuspuolelle. Putiikissa on huomiseen asti voimassa -25% alennus tämän kevään sisävaatteista alekoodilla kaksviis. Lillis tahtoo muistaa voittajaa lahjakortilla.

Perhonen korvanlehdellä-nettikaupasta löytyy mitä herkullisimpia kankaita ja lastenvaatteita. Myös tämä yritys tahtoo muistaa voittajaa lahjakortilla.

Soma Ainoo tarjoaa  tarjoaa suunnittelupalvelua yksityisille ja yrityksille etäsuunnitelmasta koko talon sisustukseen asti. Tämä yritys muistaa voittajaa osallistumalla Marimekon lahjakorttiin pienellä summalla.

Kiitos kaikille yrityksille, että lähditte mukaan lahjoittamaan! Palkinnot toimitetaan suoraan voittajalle.

Haluan nostaa esiin myös seuraavaksi eniten ääniä saaneet takit. Toiseksi ja kolmanneksi eniten ääniä saaneet takit saavat palkinnoksi pientä sorjaa meikämarjatan ompelukoneesta.

Toiseksi eniten ääniä sai takki nimeltä Jätski.

Jätski-takin tekijä kertoo takistaan seuraavaa:

"Ostin viime kesänä ruokapöydälle palan Marimekon kangasta mutta se ei sitten kuitenkaan ollut hyvä pöytäliinana tuohon tilaan. Niinpä päätin tehdä kankaasta itselleni sadetakin. Enää ei pieni tihkusade haittaa eikä kauppareissulle tarvitse käydä vaihtamassa siistimpää takkia päälle."

Jätski on kyllä herkullinen, siitä ei pääse mihinkään.

 Kolmanneksi eniten ääniä sai takki nimeltä Sinipiika.

"Vanhoista verhoista uudeksi takiksi. Takin ompeleminen on pitkään kutkuttanut mieltä, mutta aiemmin en ole tohtinut ryhtyä urakkaan. Luonteestani kun ei tahdo löytyä tarpeeksi pitkäjänteisyyttä toteuttamaan ompelun kaikkia käänteitä sopivan kaavan löytämisestä takin napitukseen. Viikko tässä vierähti ja koti on kuin myrskyn jäljiltä, kun kotityöt vaihtuivat takin vääntämiseen. Nyt on kuitenkin hyvä mieli! Jo huomenna pikkutyttö tepastelee silmät loistaen uusi takki päällä. Äiti ihastelee ja hämmästelee takkia (ja isä on onnellinen kun se on nyt ohi). Takki sai juuri tällä hetkellä nimekseen Sinipiika", kertoo takin tekijä Tiina.

Takki on kuin kesäpäivä, puotapilvineen. Kyllä tyttösen kelpaa!

Jätski ja Sinipiika, laittakaapa yhteystiedot sähköpostiini! Tiedossa jotain pientä ja toivottavasti piristävää postipojan tuomana.

Erityismaininnan ja virtuaalisen kädenpuristuksen saavat neljänneksi ja viidenneksi eniten ääniä kahmineet takit.

Neljänneksi eniten ääniä sai takki nimeltä Räsymatto.

Takin tekijä muistelee Räsymatto-takin syntymistä näin:

"Krooninen  asuntokuumeilija haaveilee lisähuoneista, jotta pääsisi sisustamaan tyttärelleen musta-kelta-valko-harmaan huoneen. Lisähuoneita  odotellessa ei auta muu kuin keksiä kaikkea muuta  noista väreistä. Takissa on ohut tikkivuori, hiippahuppu  sekä pieniä aarteita varten rakkaudella ja kirosanoilla luodut taskut. Takin valmistumisen on mahdollistanut akkain ompelukerhon suoma  ompeluaika, toimiva kone ja taitavan opettajamme ompeluope Orvokin  neuvot."

Viidenneksi eniten ääniä sai takki nimeltä Puutarhurin parhaat.

Tämän takin tarina on seuraava:

"Takin tekemiseen idea syntyi siitä kun kaupasta ei löytynyt mieleistä sellaista. Marimekon "puutarhurin parhaat" on aivan ihana kangas, ei tarvinnut kauan miettiä mistä kankaasta takin teen. Halusin takkiin ehdottomasti hiippahupun, jota ei kuvassa juurikaan näy. Takissa on musta tikkikangas toisella puolella ja sen voi halutessaan kääntää. Eli takin saa myös mustaksi ja sitten hupussa ja käännetyissä hihoissa näkyy tuo kelta-musta-valkoinen kangas. Jotta takkiin tulisi vähän lisää tyttömäisyytta ompelin mustan pitsin raglanhihojen saumoihin."

Onnea kaikille viidelle ääniharavalle! Kiitos kaikille osallistuneille! Jokainen takki olisi ansainnut paikan kärkiviisikossa mutta vaikka taisto olikin leikkimielinen niin tasapelin ajatus on kuitenkin mahdoton. Antakaamme aplodit kaikille takkikilpaan osallistuneille takeille ja varsinkin sitkeille tekijöille!

Takkikilpaa äänestäneen kansanjoukon seasta on arvottu luvattu voittaja. Arvontakone ja onnetar suosivat äänestäjää numero 91, joka on ankaran laskemisen jälkeen henkilö nimeltä 

Memma, 

joka kirjoitti

"Äänestän takkia nro 2 Räsymatto."

Myös Memma voisi laittaa osoitetietonsa sähköpostiini, niin saadaan sinnekin suuntaan postipojalle vähän liikettä niveliin.

Kiitos kaikille äänestäneille ja onnea voittajille!

Aurinkoterapiaa.

Tänään on ollut luonnon kannalta kaunis päivä. Kesä alkaa tuntumaan, sillä ulkona voi aivan hyvin olla vähän vähemmällä vaatteella jo. Mieli on silti kovin apea. Aurinko kuitenkin antoi terapiaa, edes vähän, vaikka muuten kaikki tuntuukin aika harmaalta ja tasapaksulta. Kevät toi mukanaan väsymyksen mutta vielä isommassa mittakaavassa kuin ikinä olisi voinut arvatakaan. Mutta elämän on jatkuttava.

Sumuun eksymistä on hidastanut huomattavasti uusi ystäväni ompelu kuin myös vanhat ystäväni kirjahyllystä. Unohtamatta tietenkään näitä kolmea läheistä ihmistä tässä lähellä ja niin montaa tuossa vähän kauempana. Takki-intoilu on vaihtunut laukkuharjoitteluun. Valmiina on yksi pieni ja yksi iso ja varsin monta on suunnitteilla. Sitten kun taas jaksaa. Nyt tehdään vain sen verran mitä on pakko ja mikä tuntuu piristävältä.

Takkikilpaan voi jättää äänensä vielä reilun tunnin ajan, menkääpä äänestämään!

Elämä.

Aika tuntuu pysähtyneen. Suru on läsnä joka hetki, minuutista toiseen. Huoli lähimmäisistä, jotka joutuvat kokemaan elämän suurimman menetyksen. Kaikki ylimääräinen tuntuu nyt niin turhalta, tämä harrastuskin. Vain perhe ja ystävät ovat tärkeitä. Olen ommellut tilkkutäkkiä pienen muistoksi.

Joskus iltaisin saatat tuntea pienen hipaisun korvasi takana.

Siiven kosketuksen.

Se on Hän.

 

 

Voimia rakkaille suuressa surussa, ette ole yksin. Voi kunpa muistaisimme olla onnellisia siitä kaikesta hyvästä mitä meillä on.

Kirkkaita harrastuksia.

Kaikenmoiset lasiasiat ovat kauhean mukavia. Jo jonkin aikaa olen ahkerasti keräillyt hillo- ja suolakurkkupurkkeja kaapin perälle hyötykäyttöä varten. Melko moneen niitä voikin käyttää: kapustapurkkina, kynätelineenä tai tarjoilukuppina. Tai sitten niistä voi tehdä kattoon lampun tai valaa sisään halutun tuoksuisen kynttilän.

Nykyään olen alkanut keräilemään myös lasipulloja. Mieskin tykkää. Roskapussia pitää roikottaa kaapin ulkopuolella kun pullot valtaavat kaappialaa. Tiskipöydällä on jatkuvasti likoamassa pullo tai pari. Etiketit lähtee kätevästi irti, kun pullon työntää isoon vesiastiaan lillumaan.

Onhan se hyvä, että ihmisellä on harrastuksia! Lasipullot ovat eri käteviä, kun niistä tarjoilee juhlissa mehua tahi ite tehtyä limonaatia. Niistä voi myös tehdä kukkakokoelmia, kun pistää pulloon varren tai pari. Kaikista nätein tulee tietenkin, kun kukat ovat eriparisia ja pituisia ja pulloja on erityisen paljon. Kesällä pulloihin laitetaan töröttämään pitkiä värikkäitä kynttilöitä ja ripotellaan pitkin terassia kesäiltaa valaisemaan.

Tänään vain harrastukset ovat kirkkaita. Aivoista en menisi sanomaan ihan samaa. Kevät ei tule yksin.

Ihan pihalla.

Kevät on juuri sitä aikaa, kun ihminen huomaa pihansa harmautta tiiraillessaan ankaraa tarvetta uudelle elämälle. Niin myös meillä ja viime päivät onkin vietetty pääosin ulkoilmassa maata kaivellen tai auringossa tannerta tiiraten ja suunnitellen. Muutama orvokki ja muu vihreä kaveri on saatu jopa purkkiin ja penkkiin asti.

Pari päivää sitten tämä matami teki itsellensä täysin uuden aluevaltauksen täällä internetin ihmeellisessä maailmassa. Törmäsin näet aivan aidosti ensimmäistä kertaa kauppaan, joka myy kukkia, pensaita, puita ja muita puutarhatuotteita netin kautta kotiovelle saakka. Olin äimistynyt! Ehkä tämä ei ole uusi juttu muille kuin tälle emännälle mutta varsin miellyttävä uutinen kuitenkin, olipa tämä muulle kansanosalle miten vanha systeemi tahansa.

On nimittäin niin, että kasvien tiirailu, hypistely ja hankinta on tämän matamin mielestä äärettömän rattosaa touhua, vaikka vihertäjistä en juuri mitään ymmärräkään. Kuitenkin lähes joka kerta poistun viherliikkeestä muutaman orvokin ja ruusupuskan kanssa, sillä kahden menevän ja varsinkin vinkuvan jälkeläisen kanssa ei ajatustyöskentely vaan kertakaikkisesti tuolla saralla tahdo luonnistua.

Huomasin myös, että tuosta verkkokaupasta 75 euron arvoisen tilauksen tehdessään kansalainen saa itselleen Viking Linen 2vrk:n risteilyyn oikeuttavan lahjakortin. Sanottasko näin, että muutama parveketomaatti ja vihertäjä saattaa iltaan mennessä aika varmasti olla matkalla meillepäin!

On aika äänestää!

Viime yönä sain vihdoin käytyä läpi koko takkihaasteen teksti- ja kuvatulvan ja vaikka kuin olenkin jokaisen takin yksitellen nähnyt, niin voi pojat miten mukavalta tuntuu nähdä nuo kaikki herttaset takit yhdessä koossa vihdoin ja viimein! Tiirasin sähköpostin läpi moneen otteeseen millin tarkasti mutta jos jostain kaameasta syystä joku takki on jäänyt ulos kilvasta, niin ottakoon takin tekijä mitä pikimmiten yhteyttä tämän tekstin kirjoittajaan!

Takkeja päätyi kilpailuun kaikenkaikkiaan 38 kappaletta. Suurinosa takin tekijöistä kertoi olevansa ensikertalaisia, jotka tämän haasteen rohkaisemina uskalsivat selättää kässäntuntien traumaattiset ompelumuistot. Ja se on hienoa! Sen toteaa tämä matami kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä varsin tuoreessa muistissa on oma parin kuukauden takainen ensitakin vääntö.

Sinä toveri, äänestä suosikkitakkiasi näin:

Kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi ja jätä tämän postauksen kommenttilaatikkoon lempitakkisi numero JA nimi. Äänestämällä olet mukana arvonnassa, jossa onnettaren suosikki saa pientä keväistä postia meikämartan ompelukoneelta.

Eniten ääniä saanut takki ja sen tekijä palkitaan Marimekon lahjakortilla, joka tämän maamon pussista pulitetaan.

Jotta eniten ääniä saaneen takin tekijä saisi itselleen mukavan kesän alotuksen, niin kuulkaa! Sinä tai yrityksesi voitte halutessanne olla myös osallistumassa palkintoon ja samalla mainostaa itseänne tällä sivustolla. Mahdollisen lahjoitushalun herääminen on mainio asia ja siitä voi ilmoitella sivupalkissa olevaan sähköpostiosoitteseen. Kasataan ahkeroijille kunnon palkinto, sen verran makonen on tämän haasteen takkisato!

Takkeja voi äänestää aina tiistain 8.5 puoleen yöhön saakka. Onnea takkikilpaan kaikille, yhdessä ja erikseen!

EDIT. Muokkaan palkintoasiaa selkeämmäksi:

Takkeja äänestäneiden kesken arvotaan jotain pientä keväistä tämän marjatan ompelukoneesta. Kyseessä on viirinauha, tyynynpäällinen, keittiöpyyhkeitä tai muuta pientä ompelusta.

Kilpailussa mukana olevien takkien osalta eniten ääniä saanut takki saa Marimekon lahjakortin (takkiasian poistin alkuperäisestä tekstistä kun aiheutti sekaannusta enkä usko takkikilvan voittajatakin tekijän haluavan itselleen takkia) SEKÄ yritysten lahjoittamia tuotteita. Toivottavasti asia on nyt selkeämmin ilmaistu.

ÄÄNESTYS ON PÄÄTTYNYT! Kiitos kaikille äänestäneille!

Hyvästit lapsuuspäälle.

Vapun aika on alkanut varsin mukavasti, sillä kaikkinensa viikonloppu oli kertakaikkisen makonen. Oli aurinkoa ja hyvää seuraa, juhlaa ja tivolia, päät sekaisin niin auringosta kuin elämästäkin.

Tänä viikonloppuna tämä marjatta on märehtinyt ihan vähän vaan, sillä on ollut kauhean hyvä mieli. Ei se sitä tarkoita, että pitäisi kulkea kylänraittia suu korvissa tai vihellellä mennessään. Hyvä olo ei aina välttämättä edes näy ulospäin, sen vain tuntee. Eikä siihen ihmeitä tarvi, pala aurinkoa ja varsinkin tärkeimmät, perhe ja ystävät, joista liian harvoin muistaa kiittää. Imelää on, taisin juoda limsajuhlissa vähän liikaa tuota sokeripitoista nestettä.

Kohta kymmenvuotias veljeni odotti tämän päiväistä tivoliretkeä niin suurella jännityksellä, että hyvä kun oli yöllä saanut nukuttua. Saman ikäinen meikätytsy järjesti hamassa lapsuudessaan sisarustensa kanssa kilvan Kuka nielee eniten formularengasmakaroneja purematta? Kilpapäivän iltana suuntasimme huvipuistoon, jonka seurauksena puiston keskeisimmän asfalttikentän pintaan levisi iso kasa kokonaisina nielaistuja makaroneja.

Lapsuuden huvipuistopää oli tuota mainittua päivää lukuunottamatta täydellinen. Aamulla mentiin ja illalla lähdettiin. Kaikki laitteet kierrettiin läpi kymmeniä kertoja, vauhdissa syötiin ja juotiin, jos joku pakotti. 

Tänään tuo samainen huvipuistopää kävi tivolissa tasan yhdessä laitteessa. Se vetkutti mahalaukun rullalle siihen malliin, että autolle raahautui varsin huterajalkainen ja valkonaamainen martta. Kotimatkalla yritettiin ajatella kauniita ajatuksia ja auton kaartaessa pihaan rynnättiin vauhdissa halaamaan vessanpönttöä. Sen jälkeen ensiavun antoi Kerttu-tyyny, jonka pehmeä kainalo uinutti uikuttajan pariksi tunniksi höyhensaarille. Suorastaan säälin poloista aikuispäätäni. Milloin lapsuuden huvipuistopää vaihtui tylsäksi aikuispääksi? Ja miksi?