Terveisiä Italiasta.

Pitkä viikonloppu kului hyvässä seurassa, auringon lämmössä, silmänruoasta nauttien. Sanottasko sillä tavalla, että parempaan saumaan ei olisi voinut neljän yön loma tulla. Puolestaan puhuu totaalinen aivojen tyhjennys ja loputon unen tarve.

Kotomaassakin oli loman aikana kuulemma tarjennut, nurmikko oli kasvanut ihan silmissä ja puihin ilmaantunut lehdet tuon paripäiväisen aikana. Omenapuu kukkii. Tänään tihkuttaa vettä ja on viileää, sekin tuntuu piristävältä helteen jälkeen.

Ensimmäisenä lomapäivänä heräsimme Bergamossa, pakkasimme aamusta autot täyteen lomalaisia, suuntana Venetsia. Olihan tuo erikoinen kaupunki nähtävä, kun kerran Italian maaperälle oli majoituttu. Ajomatkaa kohteeseen oli parin tunnin verran, mutta köröttäminen kannatti, sillä Venetsia oli juuri sitä, mitä luvattiinkin.

Se oli puluja, turisteja, karnevaalinaamareita, kirkkoja, gondoleita ja jäätelöä. Se oli myös kapeita katuja, kukkaloistoa, hiljaisia sivukujia, ikkunasta kantautuvaa pianomusiikkia, piknikkiä ja romanttisia hetkiä. 

Erityisesti suosittelen poistumaan turistimassojen kansoittamilta pääalueilta ja kaduilta. Vaeltamaan päämäärättömästi toinen toistaan kapeammilla kujilla, bongaamaan pappoja Marilyn Monroe-paidassa, syömään italialaista jäätelöä portailla, hengittämään Venetsiaa.

Paluumatkalle riitti sulateltavaa, ja uni tuli käskemättä.

Tunnetteko Styleroomin?

Sain alkuvuodesta kutsun tutustua uuteen sisustusyhteisöön, jossa pääsee vierailemaan suomalaisiin koteihin. Styleroom otti ja koukutti! Sivustolle voi kuka tahansa luoda omia kansioita helposti ja samalla pääsee imemään inspiraatiota muista tavallisten kansalaisten kodeista.

Sain ilokseni tehtävän selata sivustoa oikein hartaudella ja valita kaikista sadoista kansioista omia lempistyleroomilaisia ja heidän ihania kotejaan. Tehtävä ei ollut helppo, sillä silmänruokaa ei puutu ja iski suoranainen runsaudenpula. Alla seitsemän ihanaa kotia, nauttikaa!

Talosanomien Jenni on ollut innokas sivuston käyttäjä alusta alkaen, enkä voi sanoa muuta kuin, että kiitos kun olet! Styleroomin ansiosta löysin Jennin kertakaikkisen ihanan kodin, josta ei lämpöä ja tunnelmaa puutu. Visuaalista silmää ei ylläolevien kuvien ottajalta puutu, tunnelma kuvissa suorastaan kutsuu luokseen! Kaunista.

Harmaana päivänä suosittelen hakemaan elämäniloa täältä! Lifethrualens-jäsenen kansiot ovat täynnään mitä aurinkoisempia värejä ja tunnelmaa. Olohuoneen säntillinen kirjahyllysysteemi aiheuttaa jopa kevyitä kateudentunteita. Hurmaava väriläiskä!

Cirkus-joannan kansioista löytyy uutta, vanhaa ja itse tehtyä. Asukkaan itse entisöimät 60-luvun nojatuolit ovat kertakaikkisen kauniit! Makuuhuone on kodin väriläiskä. Inspiraatiota etsivä löysi mitä haki.

Mustikkamäki on varmasti monelle tuttu, mutta tälle marjatalle ihan uusi tuttavuus. Voiko tuohon puutarhaan muka olla rakastumatta? Kyllä mää sanon, että on se kumma jos ei ala viherpeukalontynkää kutittamaan Tiinan kuvia katsellessa!

Sort of Pinkin kuvat hurmaavat pastellin sävyissä. Kuvista löytyy paljon yksityiskohtia, joita tekee mieli tuijotella pitkään. Väriterapiaa ja harmoniaa. 

Kuistin kautta-jäsenen albumeista tuli heti kotoisa olo. Vanhan talon tunnelma hurmaa, eikä hellyttävä hauva ovenraossa ainakaan vähennä ihastusta.

Yllä koti, joka otti ja hurmasi! Elinan koti on ihanan rosoinen ja persoonallinen. Puukäsityöluokasta pelastettu vanha metallipöytä on ihan täydellinen ruokapöydäksi. Maltan tuskin odottaa remontin edistymistä ja uusia kuvia!  

Nämä yllä nähdyt ja lisää ihania koteja löytyy siis Styleroomista. Suosittelen tutustumaan! Jos sivusto on jo tuttu ja kansioita luotuna, niin pistäkääpä linkkiä tämän postauksen kommenttilootaan. Silmänkarkkia maanantaille!

Postaus tuotettu yhteistyössä Styleroomin kanssa

No onko vähän kesä!

Eilen meille putkahti ihania yllärivieraita naapurimaasta, joten oli pistettävä grilli tulille. Sorjempaa keliä tuskin olisi grillikauden virallisille avajaisille voinut toivoakaan, sillä päivällä helle helli ja illallakin vielä terassilla viltin alla tarkeni. Tänäänkin on nautiskellen hikoiltu auringossa ja jälkikasvu korkkasi vesipyssy- ja uikkarikauden.

Yksi ongelmakin on toki ilmennyt, tuo jok´ainoa kesä yhtä puskasta tuleva ja yllättävä. Juuri se, että tarttis jotain kesäistä, jota päälleen nykäistä! Edellisten kesien leningit on joko pieniä, isoja, kulahtaneita, myyty tai hukassa. Sama laulu joka kesä! Jospa vielä joskus hoksaisi ajatella kevyempää vaatetusta ennen helteitä. Villapaidat on toki kivoja ja lenkkarit kevyet, mutta selkärangassa vuolaana virtaava niagara ei niinkään nautinnollista.

Vaan emmepä valita, nyt nautitaan! Grillataan tuoretta, maustetaan suolalla ja pippurilla ja nautitaan hyvässä seurassa. Tästä kesä voi alkaa!

Perjantai.

Onko perjantai viikon paras päivä? Saattaa olla, tai vähintäänkin yhtä hyvä kuin sitä edeltäneetkin päivät. Eilen illalla oli yhtäkkiä ihan kesäfiilinki, ilman takkia pihalla, aurinko paistoi eikä satanutkaan. Ystävän hierontapöydällä korjattiin jäsenet vähän lähemmäs niille tarkoitettuja paikkoja ja illalla uni tuli kuin napista painamalla. 

Tänä aamuna satoi ja tuuli aivan järettömän vilposesti, kesästä ei tietoakaan. Vaan haittaako tuo, jos rinnuksessa on kevät ja jalassa uudet Papu-vinoraitapökät. (Muuten, suosittelen kurkkaamaan missä ympäristössä Papu-kemuja viime lauantaina vietettiinkään! Riikan kuvat on aina ja edelleen siinä määrin ihania, että jos olisin kateuteen taipuvainen ihminen, niin juuri tällä hetkellä naamavärkkini suorastaan vihertäisi kateudesta.) 

Tänään oli myös siitä erilainen päivä, että sain ilon käydä ojentamassa kunniakirjan eräälle puihin kiipeilevällä mummille! Tuota energiapakkausta seuratessa ei voi muuta kuin tulla hyvälle tuulelle. Mutta siitä lisää tuonnempana.

Aurinkoa mieliin ja kieliin, jopa suupieliin! (Kyllä vain, runosuoni laukkaa, ihan vain perjantain kunniaksi.)

Kiinalainen Arabiassa.

Tuossa pienessä seinälautasessa meinaan. Se löytyi kirpputorilta, valmiit seinäripustimet ja kaikkea. Niitä oli kolmoset, mutta jostain pihistä syystä (hintaa oli kuitenkin sen huikeat 3e/kpl) kaksi kaverusta jäi pöytään odottelemaan ja mukaan lähti vain yksi. Nyt kiinalainen ja uusi omistajansa sitten tietenkin itkevät noiden kahden kaverin perään, kuten arvata saattaa. Kyllä jokainen kansalainen tarvitsee keittiöönsä ainakin yhden kiinalaisen, mutta mitä useampi, niin sitä parempi.

Lankavetimet ruuvattiin irti vaatehuoneen seinästä ja se pääsi S-koukkujen kanssa roikuttelemaan keittiön patalappuja, käsipyyhkeitä ja muita. Varpusen pussiin piilotetaan leivät ja muut.

Kuten aiemmin jo tuli mainittua, niin tätä tekstiä kirjoittavan henkilön pää on kevätväsymyksen kourissa. Yläpallossa ei liiku senkään vertaa mitä yleensä ja lomaa odotetaan ihan huolella. Silloin saattaa lipsahtaa vielä entistäkin useammin kuvaamaan aina vain samoja nurkkia, purkkeja ja hyllyjä. Tai vaikka säälittäväksi nyhdettyä salaattiruukkua.

Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi! Kylmaar tahon, koska on ihanaa kun valoa riittää, eikä kuvaamista tarvitse yrittää saada tehtyä muutaman valoisan tunnin aikana, kuten viimeisen puolen vuoden aikana. Siksi kysyn ensi kertaa tämän blogin historiassa ideoita toivepostauksista! Olisi meinaan aika huisaa, kun marjatta saisi laittaa aivot osittain narikkaan ja antaa teidän tovereitten hoitaa tämän blogin päivitys. 

Siis te, jotka olette kyllästyneet keittiön betoniseinään, lastenhuoneiden seinävuoristoon, String-hyllyyn, keltaisiin valaisimiin, Lokkiin, Ruutukaava-tapettiin, Hayn laatikoihin, tauluhyllyyn tai eteisen mustaan seinään, antakee kuulua: mitä toivoisitte näkevänne ja lukevanne tässä blogissa tulevien viikkojen aikana! Kovin henkilökohtaisia vuodatuksia lienee turha toivoa, mutta lähes mitä vain remontin, sisustuksen, asumisen, kevään, käsityön, kesän, pyöräilyn, navetan, nurmikon ja eväsretkien parissa voitaneen luvata toteuttaa.

Toivon tosi tiukkoja toiveita teiltä toverit! Tiedän teidän tuntevan tanakkaa tunnetta tietoisuuden toisella tasolla, tuokaa toiveenne tietooni. Toivokaa!