2/18/2014

Seuraa kolme tarinaa siitä, kun tehään ihan ite.

1. Tammikuussa tein valuhommia. Lopputulokseksi saatiin, että noin puolet tuotoksista on käyttökelpoisia joko sellaisenaan tai pienen viilauksen jälkeen. Tämän tarinan pöytävalaisin kuuluu tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Valaisimesta piti tulla ihan toisen muotoinen, mutta muotti pehmeni, kulmat painuivat lysyyn ja hienosta suunnitelmasta tuli epämääräinen mötikkä. Alkuperäinen idea jätetään vielä salaisuudeksi, sillä jatkosuunnitelmat ovat jalostuneet ja uusi yritys testataan piakkoin. Tuo epäonnistunut möykky joutui armottomaan jatkokäsittelyyn, kun se kohtasi keittiön lattialla suurehkon puukon. Puukko jyysti myökystä neliskanttisen oloisen jöntin, joka kaipaa vielä suuresti puukkoa kylkiinsä ja varsinkin pohjaansa sekä lisäksi melko ankaraa hiontaa. Uskokaa pois, kyllä siitä vielä valaisin saadaan! Luovuttamatta paras.

2. Harakka osaa joskus olla kerrassaan rasittava lintu, mutta joissain tapauksissa kovasti sympaattinenkin. Tämä harakkakangas* saapui taloon Metsolasta ja onpahan siinä vaan kyllä erikoisen veikeän oloinen otus! Kankaasta oli ehdottomasti ommeltava tyttärelle mekko ja varsin harakkamainen siitä tulikin. Helma oli ensimmäisessä tekeleessä jopa vähän turhankin lintumainen, joten alaosa otettiin uusiksi parikin kertaa. Vähän överihän tuo on vieläkin, mutta tytär tykkää. Muulla ei sitten niin väliäkään.

3. Piipadoon järjestämässä kässäkerhossa innostuin kovasti Piian tekeillä olevasta tyynynpäällisestä, joka on saanut innoituksensa tietenkin Annon Pandora-matosta. Kuosi suorastaan huusi olevansa kuin luotu villapaidaksi, joten toki oli eskarilaiselle paita neulottava. Tällä kertaa lähdettiin liikenteeseen ihan täysin kokeilemalla aina silmukkamäärästä lähtien ja tekele osoittautui yllättäen aivan sopivaksikin. Paita on tällä hetkellä hihoja vaille valmis ja täytyy todeta, että siitä tulee hieno!

Keskeneräisiä tekeleitä ja uusia ideoita - niistä on kuluneet viikot tehty.


* Tuote on saatu blogiyhteistyön kautta

9 kommenttia:

Maru kirjoitti...

Kaikki nämä herättää minussa yhden tunteen - VAU! Meni pieleen tai ei, hienoilta ne ainakin minun silmään näyttää. :)

Henni kirjoitti...

Upeilta näyttää kaikki kolme! Mitenkäs lampun kanta on ujutettu betoniin?

Rillirousku kirjoitti...

Marjukka: Kiitos, kyllä niistä vielä hyvät tulee! :)

Henni: Betonin sisälle on upotettu hernekeittopurkki, jonka pohjassa on reikä. Samassa kohdassa on reikä sitten betonissa kans luonnollisesti. :)

Anna / Iloni kirjoitti...

Tuo harakka on niin mahtava kangas! Vaaleenhaaleenpunanen kruunaa vielä koko komeuden! :) Ihanat tekeleet kaikki!

R // omasohva kirjoitti...

Ei hitsi miten hienoja juttuja, valaisin ainakin on upea, oli sitten suunnitelmien mukainen tai ei! Ja tuota tapettia aina vaan ihailen...

Unknown kirjoitti...

Ihania idiksiä! Sulla on puikot heilunu ahkerasti, jos paita on jo niin hyvässä vaiheessa! Mun tyynynpäälliselle kävi niin kun Paula veikkas ja tällä hetkellä siinä on vaan toinen puoli :).

Melina / Minishow

Tanja kirjoitti...

Vaikuttavia mötiköitä sulla :-) Voi kunpa olisin itse yhtä aikaansaava, jotenkin vaan ompelukone ja minä olemme saaneet toisistamme tarpeeksi aikoinaan ja nyt vierastan koko kapistusta. Onneksi sentään puikot pysyy käsissä vielä :-)

Jaana kirjoitti...

Mihin käytät ylijäämäbetonin? Tein itse ruukkuja viime kesänä ja murskasin ylimääräisen kökkäreet ruukkujen pohjille salaojiksi. Olin betonikurssilla ja innostuin materiaalista, mutta lueskeltuani betonin ympäristövaikutuksista alkoi ahdistaa. Eihän pieni betonipuuhastelu vielä maailmaa tuhoa, mutta matsku on hankala, kun sitä ei voi laittaa edes tavalliseen roskikseen. Olisko innovatiivisia kierrätysvinkkejä? :)

Rillirousku kirjoitti...

Anna: Harakka on kyllä symppis! Kiitos viestistä. :)

R/oma sohva: Kiitos! Tapetti on kyllä osoittautunut ajattomaksi, vaikka muuten herkästi kyllästyvää sorttia olenkin. Ottaisin uudestaankin, vaikka sitä on jo kolme vuotta katseltu. :)

Melina: Mullakin loppu alkuperäinen lanka heti alkuunsa ja koska en päässyt oman kylän s-markettia pidemmälle, niin aloitin uusilla langoilla uuden yrityksen. ;)

Tanja: Älä vierasta! Pikkusen kun hellittelette toisianne, niin pian taas huomaatte ihastuneenne. ;)

Jaana: Tuota en ookkaan tullut miettineeksi, materiaalia kun ei ole juuri yli tähän mennessä jäänyt. Mutta pistän harkiten, kun tilanne on taas ajankohtainen! :)