Arvonta.
Sellainen olisi meinaan nyt tarjolla, liittyen aiemmin mainittuun Skanskan ja Ikean BoKlok-yhteistyöhön, jossa tämä marjattakin on saanut olla mukana.
Kuvitteellinen nuoripari Ella ja Juho hankkivat ensimmäiseksi yhteiseksi kodikseen BoKlok-kodin, josta pieni pala keittiön muodossa on nähtävänä Vantaan Ikealla tämän kuun ajan. Millainen oli tai tulee olemaan sinun ensimmäinen asuntosi? Mihin asioihin kiinnität huomiota hankkiessasi ensimmäistä ihan omaa kotia? Mikä on se juttu, josta et millään haluaisi tinkiä?
Aivonystyrät hyrräämään ja vastauksia kommenttilootaan, sillä vastaajien kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Ikealle! Vastausaikaa on aina 26.1 keskiyöhön saakka ja voittaja paljastettakoot sen jälkeen pikaiseen.
Arpaonnea!
ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! KIITOS OSALLISTUNEILLE!
252 kommenttia:
«Vanhin ‹Vanhempi 201 – 252 / 252Valoa pitää olla, ja paljon. Ja tilaa liikkua, ettei joka kaapista ryöpsähä tavarat niskaan.
Ensimmäinen oma kotimme on rakenteilla ja meille tärkeää on ja oli isot ikkunat, iso ja toimiva keittiö sekä tilava kodari :)
Ehkä eniten kiinnitän huomiota tunnelmaan. Tahdon, että kotona olisi mukavan pehmoista ja tähän ei paljon nuorelta pariltakaan vaadita. Sopivat valaisimet ja lämpimiä tekstiilejä, niin pääsee jo pitkälle.
Isot ikkunat.
Ensimmäinen asunto oli opiskeluaikainen yksiö. Juuri minulle sopiva. Se oli MINUN "oma" asuntoni. Hyvä sijainti ja kohtuullinen vuokra merkitsivät varmaan tuolloin eniten -ja tykkäsinhän minä kämpästä! Oma saunakin löytyi -se oli melko luksusta tuolloin! :)
Ensimmäinen oma koti oli pieni uusi valoisa minikaksio, jossa oli SAUNA. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut,kuinka sitä kotia rakastin. Miksi ihmeessä halusin muuttaa siitä niin nopeasti? Ai niin, vanhempani asuivat näkömatkan päässä;)
Tämä ensimmäinen asunto sitten kotoamuuton jälkeen on perus ok. En rakasta tätä koko sydämestäni, mutta koska pääasia on rakas ihminen, omat tavarat ja lemmikit, viihdyn kuitenkin. Haaveissa tottakai se omakotitalo missä juurikin omaa silmää miellyttävät ratkaisut, paljon (säilytys)tilaa ja koirille tietysti aidattu oma piha! :)
Ensimmäiseen vuokra-asuntoon muuttaessani toivoin asunnolta paksua ikkunalautaa, puulattiaa ja näkymää vilkkaalle kadulle. Sain ne kaikki, joskin lattia oli laminaattia. Nyt kun mielessä siintää oma asunto, toivoisin että asunto olisi järkevä pohjaratkaisultaan ja valoisa. Remontilla voi hoitaa pinnat kuntoon, mutta pohjaratkaisuun ei juurikaan voi vaikuttaa.
Ensimmäinen OMA kotini tulee olemaan valoisa, siinä on oma sauna ja iso kylppäri. Ja oma piha, edes ihan pieni!! Tai ainakin parveke etelän suuntaan. :)
Tunne! Se, että tänne voisin tulla kotiin. Meillä sitä tunnetta taisivat tehdä puulattiat, vanhat ikkunat, kiva pohja, parveke. Mitä sillä, että lattiat ovat naarmuiset, ikkunat kaipaavat maalia ja parveke on neliön kokoinen ;). Lahjakortti menisi varmastikin tekstiilihankintoihin.
Tärkeintä on valo, siis sen suuri määrä :). Ja seuraavana riittävät säilytystilat.
Omaa kotia ei vielä ole, mutta joskus, toivon ma.
Toimiva huonejärjestys on tosi tärkeä. Niiden lisäksi ensimmäisestä (omasta) kodista pitäisi löytyä sauna ja parveke/piha.
Valo, valo, valo! <3
Ensimmäistä ikiomaa kotia tässä asustellaan, ja ehdottomia juttuja on monta. Sijainti maaseudulla, MUST. Jos talon sisälle mennään, niin kaakeliuuni oli molempien yksimielinen ehdoton toive, ja sen lämmöstä nautimme päivittäin. Ja säästämme tietysti sähkölaskussa. Saunaa en antaisi pois myöskään, enkä käyttöullakkoa. Suosittelen kaikkia pienen talon rakentajia lämpimästi: sijoittakaa muutama tonttu korotettuun kattoon, jolloin kattotuolien väliin jää tilaa talon mittaiselle ullakolle. Mieletön tilaratkaisu kaikelle tavaralle, jota lapsiperheessä varsinkin on hurjat määrät, vaikkei mikään muka ole turhaa!
Oma ensinmäinen kotini olisi rosoinen ja elämää nähnyt rintamamiestalo hyvässä peruskunnossa. Marimekkoa ikkunaan, tulta kakluuniin ja villasukat jalkaan. VÄrejä olisi siellä täällä, mutta tunnelma olisi seesteinen. Ovi narahtaisi vieraiden saapuessa ja kahvinkeitin porisisi keittiössä.
Mulle tärkein asia ensimmäistä omaa kotia hankkiessa on sijainti. Vasta sen jälkeen tulee muut asiat.. kuten valkoiset lankkulattiat, leveät ikkunalaudat, korkeat huoneet.. ;-)
Ensimmäinen oma asuntoni tulee olemaan valoista, toimiva kokonaisuus, jossa vaatteille on oma huone sillä neliömäärällä, että kääntyminen siellä on mahdollista helposti! Haluan asunnon hyväkuntoisena, en ota riskiä vanhasta asunnosta jota ei ole remontoitu, jottei asunnon hintaa tarvitse maksaa remontissa uudestaan. Tavaran säilytys tilasta en tahdo tinkiä, sitä on oltava jotta talouden voi hallita! ü
Meidän ensimmäinen (omistus) kotimme oli 2 kerroksinen rivitalo 3h+k+s, hyvällä sijainnilla. Alunperin pari vuotta omaa asuntoa etsiessä sen oikean ei missään tapauksessa pitänyt olla 2 kerroksinen. Mutta jostain syystä tämä entisten epäsiistien asujien koti sykähdytti, sillä se oli edullinen (varmaan likaisuutensa vuoksi), sillä näimme siinä mahtavan siivous ja remonttikohteen. Yllätyksekseksemme, koti oli paljon paremmassa kunnossa kun ed. perheen huonekalut ja muut tavarat oli kannettu sieltä pois. Asuimme kotiamme 5 vuotta ja vieläkin joskus muistelen, että oi niitä aikoja!
Eka asunto (ei oma siis) oli puolikas pientä kaksioo, maailman pienin keittokomero ja kylppäri, jonka seinien sisään taisi vesi iloisesti liristä. Mutta oli se silti ihan huippu, varsinkin kun siihen toiseen puolikkaaseen päätyi ihminen, josta tuli hyvä ystävä.
Nyt pikkuhiljaa on alettu miekkosen kanssa katsella ekaa ihka omaa asuntoa. Sen tärkein ominaisuus taitanee olla sijainti, kun tiedetään että muutaman vuoden päästä halutaan siitä eroon (ja muutetaan maalle kauas kaikesta - sijainti oleellista silloinkin). Muita kriteerejä on pintarempan tarve, en halua maksaa ylimääräistä siitä että joku on just rempannu asunnon ja mun on kuitenkin tehtävä se uusiks kun en tykkää.
Ensimmäinen oma koti... hmmm... siitä on jo melkoisen monta vuotta aikaa. Ei tainnut silloin kovin paljon vaatimuksia olla, mutta arvostin kovasti valoa ja avaruutta, jota ensimmäisessä omassa kodissamme olikin. Puulattioista haaveilin, mutta jouduimme tyytymään muovimattoon ;)
Ikkunalaudat. Ne ovat ehdottoman pakolliset jokaiseen kotiini, sillä omistan niin paljon viherkasveja... Sauna, tiskikone ja parveke (tai oma piha) ovat ikkunalautojen jälkeen pelkkää plussaa.:)
Eka oma koti oli vajaan kolmenkymmenen neliön yksiö, jossa oli tosi jännää asua ja opetella itsenäistä elämää, vieläkin lämmöllä muistelen sitä elämänvaihetta.
Mikäli omistusasunnon joskus laitan, niin se on kolmio/neliö 50-luvun kivitalossa. Puulattia, paljon tilaa ja mahdollisimman paljon alkuperäisiä elementtejä, mihin meidän ihanat retrokamat istuu mukavasti. Luonnonvaloa saa tietysti tulla joka huoneeseen mahdollisimman paljon, eikä parvekekaan yhtään haittaa, eikä varsinkaan kivat puistomaisemat. :)
Ensimmäistä omaa kotia etsiessä hyvä ja toimiva pohjaratkaisu on varmasti tärkeä. Toimiva eteinen ja kylppärin läheisyys (lapsien ja koirien kanssa) on tärkeää, samoin mukavat ja toisiinsä yhdistyvät oleskelutilat. Makuuhuoneiden koosta voin tinkiä, toki niissäkin on kiva olla tilaa esimerkiksi lasten leikeille. Omaa omistuskotia ei vielä ole, joten nyt mennään sillä mitä (vuokrakodissa) on.
Kaikki yhdessä tasossa. Valoisa, avara, isot ikkunat. Neliöitä ei tarvitse olla valtavasti ( eihän sitä jaksaisi siivota), mutta toimivat tilaratkaisut sekä paljon säilytystilaa. Kaasuhellakin olisi kiva..
Kun joskus ostan ihan oman kodin, tärkeintä on sijainti ja ihana keittiö, sekä toimiva kylpyhuone. Lähinnä se, että oman kodin voi remontoida täysin omanlaisekseen. Vuokrakodissa se on aina niin rajallista, vaikka nykyiseen olenkin todella tyytyväinen.
Mukana arvonnassa siis!
Sauna, vaaleus ja valoisuus. tupakeittiö. Mukava sijainti. Kodin tuntu, semmoinen jonka vaan sydän tietää ja kertoo sitten mielelle :)
Suuri ja käytännöllinen keittiö. Leppoisa ja tilava olohuone, jossa ikkunat jotka päästäisivät sisälle paljon, paljon luonnonvaloa. Ei haittaisi, vaikka samaisista ikkunoista avartuisi maisema metsästä, järvestä tai merestä.
Lisäksi paljon kaappitilaa, koska allekirjoittanut tykkää että tavara ei loju hyllyillä ja lattioilla sillä se helpottaa siivoamista! Myös sauna kuuluu ehdottomasti unelmiin, joita se ensimmäinen oma koti mielessään synnyttää.
Valoa sitä olla pitää!
Meidän vaakakupissa painoi mm. se että koti on valoisa ja piha suuntaa etelään. Paljon valoa ja lämpöä kylmän ja pimeän kaihtajille:)
Ekan vuokrakotimme vuokrasimme heti ekassa asuntonäytössä lukion loppuaikoina. Kriteereitä ei paljoa ollut, tärkeintä oli muuttaa vanhempien luota omaan kotiin, yhdessä. Sen jälkeen vuokra-asuntoja on kertynyt parisenkymmentä. Tällä hetkellä asumme ensimmäisessä omistusasunnossamme. Tärkeintä kodissa on aina tunnelma, sjainti, rauha, sisustus.
Valoisuus ja tilavuuden tuntu olivat tärkeimpiä kun mietimme ensimmäistä kotia, ja ovat edelleen tärkeimpiä asioita!:)
Jospa arpaonni sois,mä niin tykkään lahjakorteista! ;)
Ensimmäinen oma kotini oli melkomoinen tilkkutäkki. Opiskelijalla ei ollut varaa uusiin huonekaluihin, joten kaikki oli sukulaisilta saatua. Ehkä oma maku ja taito yhdistellä asioita on myös sittemmin kehittynyt :)
Ehdoton asia mikä tulee mun omaan taloon sitten joskus on: kunnon eteinen, kuraeteinen! Nykyinen ja kaikki edelliset eteiset saa hien, kiukun ja hermot riekaleiksi kun tuo mun lauma tulee sisään. Niin ja mulle oma huonekkin ois kiva, ettei tarvis olohuoneessa punkata ;)
Ihana pieni yksiö pienessä vanhassa pienkerrostalossa.Kaksi isoa ikkunaa yhdellä seinällä ja leveät ikkunalaudat. Pienenpieni wc, mihin oli jotenkin saatu suihku mahtumaan mutta ei pesukonetta ja yhtä pieni keittokomero, jonne ei oikeasti mahtunut kuin yksi ihminen kerrallaan:) Mutta se oli ihana, rakas vuokra-asunto, se ensimmäinen oma koti. Ja Tampereella:)
Ältsyn kiva arvonta tämäkin!
Ensimmäisessä kodissani (vuokra-asunto) oli paljon sokeritoukkia. Yöllä vessassa käydessä piti astella mahdollisimman balleriinamaisesti vessan lattiaa pitkin(ei tosin vaadittu montaa askelta, sillä vessa/suihkuyhdistelmä oli kokoa puoltoista kertaa puoltoista) ettei vahingossa osu toukkiin.
Sohva oli vuokranantajan vanha. Siihen oli opiskelijabudjettiin sopivasti heitetty Ikean päiväpeite päälle, joka siitä lähti heti valumaan lattiaa kohden jonkun siihen istahtaessa.
Makuuhuone oli pitkula, ja sinne oli sijoitettu minun ja systerini sängyt somasti peräkkäin.
Ensimmäisessä kodissani aamulla uni maistui ja illalla ei väsyttänyt. Kavereiden kanssa oleilu oli mukavaa, eikä kouluun aina jaksanut mennä.
Mutta hieno parkettilattia siellä oli. Ja naapurin mummo, joka kuuli ääniä.
Taitaapi olla tilava eteinen ja keittiö ekana listalla. Ja sitte kodinhoitohuone sais olla myös tilava, ku sitä pyykkihommaa tahtoo lasten kans olla.
Yhistetty keittiö ja olohuone ois myös kova sana.
Ensimmäinen asuntomme vuokrakaksio, ja nyt rakenteilla ihka oma talo. Pohjapiirrustuksia sitä on tullut kateltua kun rakentamista suunniteltiin. Silti vaikka ei vielä talossa asutakkaan, tiedän jo että niin monen asian tekisin/valitsisin toisin jos vain ei olisi liian myöhäistä :D Johtunee ehkä liiasta vaihtoehtojen määrästä! Millään en haluaisi tinkiä oman näköisestä sisustuksesta, missä viihtyy! Sanotaanko näin, että helpommin sopeudun hiukan huonoon pohjaratkaisuun kun rumiin verhoihin tms! ;D
Joskus kauan sitten ihan ensimmäimmäinen asuntoni oli ihan ok kaksio Rovaniemellä. Kämppiksen kanssa fanitettiin sinistä väriä niin, että spray maalattiin heti kättelyssä osa tavaroista sinisellä... Lähinnä harmittaa isomummilta perimäni keltakehyksisen peilin sininen maali, joka oli aika hankala poistaa!
Ihan ekaa omaa asuntoa hankittaessa tärkeätä oli keksustan jonkinlainen läheisyys ja tietenkin asunnon pohja ja viihtyisyys.
Meidän ensimmäisen oman kodin ostopäätöstä ohjasivat niinkin tavalliset asiat kuin hinta ja laatu sekä lapsiystävällinen ympäristö. Jätimme kyseisen valoisan paritaloasunnon vastikään, kun perhe kerkesi kasvaa lähtötilanteesta kahdella lapsella..
Ensimmäinen vuokra-asuntoni oli hauskassa vanhassa puutalossa, jossa oli yhteinen takapiha kolmen talon kesken. Silloin 19-vuotiaana tärkeää oli hauska asuinalue ja läheisyys kaupungin keskustaan.
Eka omistusasunto oli 42-neliöinen koti uudessa kerrostalossa. Tärkeää oli parveke, sauna ja hyvä sijainti sekä julkisten kulkuvälineiden läheisyys, mutta muuten en oikein ikinä kotiutunut asuntoon. Alue oli uusi ja ympärillä oli kerrostalotyömaa.
Nyt tärkeää on alue ja se, että kodissa on persoonaa.
Huonekorkeus on tärkeää; joko vähän matalaa ullakkomeinikiä tai sitten korkeat huoneet:)
ekassa omassa kodissa kaikkein parasta oli se että sinne sai muuttaa rakastamansa ihmisen kanssa. pienihän se asunto oli, mutta vastavalmistunut, edullinen vuokra, ja hyvä sijainti. siellä oli hyvä pikkuhiljaa rakentaa visiota siitä, minkälainen on minunlaiseni koti.
Hyvä sijainti korvaa neliöt ja pienien neliöiden takia pitää taas olla järkevästi säilytystilaa (esim sängyn alla ja huonekorkeutta hyödyntäen) sekä monitominnallisia kalusteita.
Tähän asti olen asunut vuokralla. Mutta kun tulevaisuudessa tulen oman asunnon ostamaan, ihan ensimmäiseksi kiinntiän huomiota talon henkeen. Lisäksi haluan, että asunto on valoisa, pohja toimiva ja pinnat suht hyvässä kunnossa. Remppaa tulen jossain vaiheessa kuitenkin tekemään, mutta kunhan pinnat ovat suht hyvät, niin remontti ei ole välttämätöntä tehdä heti.
Meillä tärkein asia oli valoisuus eli isot ikkunat. Lähes yhtä tärkeä oli oma piha, missä jälkikasvu voisi vapaasti temmeltää. Haaveissa on vielä isommat ikkunat ja pihasauna!
Valoa pitää olla! Myös se minkä päällä talsii on tärkeää. Mieluiten puun tunnen jalkojeni alla. Aika onnekkaasti ollaan toiveet saatu toteuttaa :).
Ja voi viulujen kevätseremonia, mikä arvontaputki täällä on (orastavan kevään kunniaksi?) auennut :D!
-Riikka
Ensimmäinen koti oli pikkunen, yks huone ja tupakeittiö. Muurahaisten polku kulki eteisestä tiskialtaaseen :)
Sauna olisi ihana:) vehreitä näkymiä ikkunoista, en voi sietää mitään rumia laatikkotaloja! Lattia on myös erityisen tärkeä, sen tulee olla laadukas:)
Tähän mun piti osallistua eilen, mut menny näköjään mönkään.
Ekasta kodissa oli valoa ja iloa sekä puulattia jalkojen alla. Samat jutut ollu tärkeitä myöhemminkin.
-Riikka
hip! En tiiä häviskö aiempi kommentti jonnekin bittiavaruuteen...
Ihan eka asunto oli kiva kimppakämppä perus kaksio Rovaniemellä. Silloin kriteerinä oli molemmille oma huone. Ensimmäinen oma asuntomme miehen kanssa taas sai olla mukava pohjainen kolmio jossa asustellaan :)
Ihka eka koti oli ranskalaisella parvekkeella ja kahden seisottavalla hissillä oleva kaksio korkeuksissa. Viidennen kerroksen ovesta oli kiva tiirailla paperitehtaan piippuja ja nuuhkia auvoista selluloosan löyhkää. Mutta vähät siitä, pääasia oli että kodissa olimme me. Sellaista alkua....
Valoisuus oli ehdoton asia silloista ekaa asuntoa ostaessa. Sekä myös tätä toistakin :)
Lähetä kommentti