Paikka kaikelle.

Eilen kävimme hankkimassa taloon uudet väliovet sekä muuta pientä tarpeellista rakennustarvetta. Kevät on tuonut pienen innostuksen myös remonttisuunnitelmiin, sillä makuuhuoneen suihku on vihdoin taas pelissä mukana ja vessassa on uusi ovi. Remonttilapsen tuntee siitä, että kodin valmiusaste on myös nelivuotiaan huulilla: "Hei äiti, voinko mää sitten kertoa sille mun kaverille, että meillä on vessassa uus ovi?"

Tänään matami ruuvaili omin luvin makuuhuoneen vaatehuonepuoliskon seinään peilin sekä muutaman vaateripustimen. Sattuu nimittäin olemaan niin, että tämä martta tässä on ihan tolkuttoman laiska laittamaan tavaroita oikeille paikoilleen ja illalla nukkumaan mentäessä vaatteet tipahtavat milloin minnekin, yleensä johonkin sängyn liepeille, josta osa sitten päivän mittaan vilahtaa sängyn alle pölykoirien seuraksi. Asiaan on tultava muutos!

Rautakaupasta löytyi mainioita lankavetimiä, sekä pienempiä että isompia. Valkoisten koukkujen avulla niistä tuli oivia roikuttimia juuri noille puoliksi käytetyille vaatteille, jotka muuten vaeltaisivat päämäärättömästi ympäri lattioita. Jospa jatkossa jaksaisi ottaa kaksi askelta sängyn vierestä vaatehuoneen suuntaan ja ripustaa vaatekappaleet helposti ja sulavasti koukkuihin. Peräseinälle ruuvasin kauan aikaa paikalleen pääsyä odottaneen peilin, joka on siitä kätevä, että saranoitten avulla siitä pääsee poseeraamaan myös toiseenkin ilmansuuntaan. Että kelepaa!