Päivä ei ala ilman kovaa leipää ja kahvia.

On taas se aika vuodesta, kun ylimääräistä materiaa kaivellaan kaappien perältä, lätkäistään kylkeen hintalappu ja kiikutetaan kirpputoripöytään. Pientä tavaraa ja vaatetta on kaiveltu ja laputettu niska limassa mutta toiset asiat ovat sen verran suuria, että niitä ei kirpputorille noin vaan kannetakaan. Sellainen voi olla vaikkapa sohvakalusto, joka ei suuresta ihastumisesta ja toiveista huolimatta sopinutkaan perheen uudeksi jäseneksi ja on täten uutta kotia vailla.

Postipoika pudotti eilen postilootaan herttasen kelloposterin. Henkilö posterin takana on Birgit, jolla on ihana koti ja ihana blogi, jonka putiikista voi tilata tuon työpöydällä nähtävän tai jonkin toisenlaisen kaunokaisen. Posterin ja kellon yhteistyö on hauska idea vaikka meillä kuva päätyikin kehyksiin ilman kelloa, aivan hyvä niinkin. Kiitos Birgit!

Mikä päivä taas, aurinko hymyilee yhdessä pölykoirien kanssa ja martta sen kuin olkaansa kohauttaa. Pitäähän pölykoirienkin antaa joskus nauttia auringosta! Joutuvat parat rakuttamaan sohvien ja sänkyjen alla viikosta toiseen, suotakoot hieman kevättä rintaan noillekin palleroille.