Kevät tulee myrskyn mukana.

Aika positiivinen aloituslauselma, vaikka tänään autoillessa fiilinki olikin vähän toinen. Kun kotopihalta baanalle pöräyttää ja sitä ennen autonsa lumesta vapaaksi nuolee, niin puolen tunnin kaupassa käynnin jälkeen on edessä lähes yhtä suuri nuoleminen. Meillä maalla aura-autot ahkeroivat kyllä sen verran kiitettävästi, että ei tartte suotta kuitenkaan lumen vuoksi hermoansa polttaa.

Huomenna on se päivä, kun karataan, joten eilen päätti martta aloittaa takkilupauksensa lunastamisen. Melekosta, kun melkeen samantien kangaskaupassa iski luovutusfiilis, kun se kangas ei sattumalta iteksensä hypähtänyt sieltä pöydältä ostoskoriin. Melko hyvä yksilö kuitenkin löytyi ja vaikka väri ei ollutkaan se mitä hakeman piti, niin aivan hyvin tuostakin väristä saa sutta tehtyä. Huomaatteko, on kangas, napit, lanka ja naru, enää puuttuu itseluottamus. Ja kaava.

Hirveen keväinen mieli on vieläkin vaikka pannuhuone temppuileekin ja kirjoitusta naputellaan kohmeisin nakein. Pihamaalla on kuulunut varsin monet titityyt ja tiputtelut ja vaikka sisustus- ja remonttimieli on yllättäen taas melkoisen jäissä, niin kyllä se kevät sieltä silti vielä tulee. On ilo toistaa itseään, kun toistossa on positiivinen maku. Muistakaa maata sohvalla ja lukea kuluvan talven viimeinen kesästä kertova kirja!