8/23/2011

Kukkapäivä.
Tässä talossa ei juuri vihertäjät viihdy, siis nuo horsmakkeet ja muut kyllikit, sellaiset pitempi-ikäiset. Taannoin kerroin siitä eräästä yksilöstä, joka ei meinannut heittää veiviään sitten millään, vaikka se on talon tapa. Annoin sen kärvistellä janoissaan aikansa mutta sääli iski joka kerta juuri kun se alkoi olla loppumetreillä. Niinpä se muutaman vesitilkan jälkeen aina vain kerta toisensa jälkeen virkosi taas henkiin niin kuin mitään kuolinkamppailua ei olisi ollut edes olemassa.

Tuolloin kerroin myös tuon kukkasen lopullisen kohtalon. Joskus ulkonäkö voi mennä tärkeämpien asioiden edelle, sillä koska tuo vihertävä piinaaja ei enää istunut sisustukseen se haudattiin elävältä. Mikä julmuri naiseksi, voisin itsestäni todeta. Tuosta karmivasta tapahtumasta on aikaa jo vuositolkulla, mutta kukkaparan haamu ei vain lakkaa vainoamasta.

Eilen meikämartta ihmetteli isoon ääneen, että mitä tehdä jos ärsyttää, mutta ei tiedä miksi? Tänään tuo sama ärsyke piinaa edelleen, joten oli suorastaan pakko lähteä hankkimaan muutama vihertäjä aamuisen pikalähdön jälkimainingeissa. Viherrykset madalsivat nakkia muutaman sentin mutta se ei riitä. Älytön ärsytys on kuulkaa jo sitä luokkaa, että edes jäätelö ei auta!

15 kommenttia:

Nanainen kirjoitti...

:DDD
jyu meid mai dei!
että tänksiä vaan

heidi. kirjoitti...

oot sinä kyllä juluma nainen. Horsmaparka. Mutta toivotan silti nakin pienenemistä äs suun äs possibul! (Ettet olis syöny väärää jäätelöä? Kokeile sitä Ainon triplasuklaata, koko paketti varttituntiin, AUTTAA.)

hanna kirjoitti...

ehkä se on joku universaali kulkutauti, sillä mua ärsytti sunnuntaina niin etten meinannut mitään saada tehtyä. ja syy tuntematon. menin kävelylle ja se auttoi vähän, mutta jos sulla jäätelökään ei auta, niin on kyllä vakavaa! kääk.

Anonyymi kirjoitti...

Mikäs niin ärsyttää? Kyllä minuakin väliin ärsyttää. Ai mikä? No se, kun kasvattaa työkseen toisten kurittomia tenavia. Päivästä toiseen sitä samaa soopaa, ja oppiakin pitäisi. Mutta kun on niin paha ikä. Pitää kapinoida. Ope on ihan #yllystä. Ei idiootti edes ymmärrä, miten kivaa olisi pusutella uutta tyttökamua tunnit läpeensä. Huokaus. Tästä kaikesta sietämisestä ja lisäksi opetustyöstä palkka on ihan surkea Tulen hulluksi. Alan lakkoon. Ärsyillään yhdessä, sinä tuntematon hauska blogisti!

Lilla kirjoitti...

Voihan nose. Mee muuramen ekocenterille niin eiköhän se siitä. Siellä on yks ihan mieletön naulakko, punainen, ei myynnissä. Lämmittele niitä, mä lämmittelen niitä. Kumpi voittaa, saa toisen tarjoamat kahvit.
Ja mä sanon että lakritsiläätelö toimii varmasti, mullakin!!

jasmin kirjoitti...

Dooda on oikeessa. Ainon suklaa on paras nakin pienentäjä jätski.

LauraQ kirjoitti...

Hei Rilla, musta on mahtavaa, että sä et pelkää käyttää värejä teidän kodissa! Ihailen sun ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta.

nilkkulotta kirjoitti...

Julmuri! Mutta on mullakin kokemusta tästä lahtaamisesta..häälahjaksi saamamme anopinkieli ei meinannut heittää henkeään kirveelläkään, joten heitin sen parvekkeelta muuton yhteydessä. (en ruukkuineen toki) Voisin vannoa, että mokoma ei sittenkään kuollut!
Ja toinen kukka, mikä sopii onnettomalle viherpeukalolle on muratti. Kun sitä muistaa kokoajan leikata, niin pysyy myös aisoissa.
Usko tai älä, se on ihan soma ja hengiltä et sitä saa!

Anonyymi kirjoitti...

Hahaa, täällä ilmoittautuu mestarimurhaaja.

Jostain meillekin aina jotain vihertävää ilmaantuu, mutta eivät ne kyllä kauaa viihdy, kun huomaavat, millaisen naisen seuraan ovat joutuneet.
Meillä on aina tosi kuivaa tai sitten ihan liian vetistä, sopivaa tuskin lainkaan. Siihen ne kai kyllästyy.
Tai sitten ottavat nokkiinsa jäätävästä tunnelmasta, kun unohtaa parvekkeen oven pakkasella auki tai vaihtaa osoitetta talvella, niin eivät kutaleet sopeudukaan uuteen tai jotain..
Anopin hammasta en kyllä meinannut saada päiviltä millään, mutta lahjakas kun tällä saralla olen, niin...

Ylenmääräisen ärsytyksen syyksi saattaa löytyä hyvin luonnollisia selityksiä, ainakin naisilla, ainakin jos minun mieheltäni kysytään :):)
Se on se aika kuukaudesta, kun suklaa maistuu. Joo ja joku taistelulajiliikunta voi auttaa :)

-Kaisa

Rillirousku kirjoitti...

Nanainen: Julmaa nauttia toisen kärsimyksestä. :D Ole hyvä vaan! :D

Dooda: Puhut asiaa ja sullon hyvä maku!

hanna: Pitäs lähteä oikein kunnon hikirääkkijumppaan, se auttais. :)

Anonyymi: Kiitos henkisestä tuesta ja ärsytyksen jakamisesta. :) Tämä ärsyynnys on ihan vain tuulesta temmattu, ilman syytä, ihan turha siis!

Lilla: Jäätölö ei auta!

Jasmin: Totuus!

Laura: Kiitos! Tää on vähän uutta mullekin, tämmönen värien ylenpalttinen käyttäminen. Pitää jo vähän hyssytellä ettei liialliseksi paisu. ;)

Nilkkulotta: Kiitti vinkistä! Mulla on ollu parikin horsmaketta jotka on sitkutella hengissä kaikesta huolimatta mutta sitten oon kyllästyny niihin... Oon siis todella julma! Ps. Toivottavasti se anoppijuttu ei tuu kummitteleen sulle.

Kaisa: Kiitos viestistä!
Jos kukka on jotenkin vähänkään erikoisempi tapaus, niin heittää veivinsä tässä talossa samantien. Mutta sitten jos on semmonen peruskuivanyssykkä, niin ei kuole vaikka yrittäs.

Tämä ärsytys ei liity mitenkään mihinkään, naisten juttuihin tai muuhun. Tämmönen perusärsy vaan, joka on täysin selittämätön. Paitsi! nakki laski melkolailla kun kävin riipiin lähes kaikki tapetit makkarin seinistä! Jee.

Saara kirjoitti...

Heippa! Kun nyt pääsinkommentoinnin vauhtiin, niin laitetaanpa kyssäriä vielä: mistä keittiön pöytänne on? Kaipailisin valkoista hyvin yksinkertaista pöytää, ja tietenkin edullisesti.

Saara

Sanna kirjoitti...

Hei, mulla on diagnoosi, sä olet raskaana. Kyllä näin on. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että silloin täyttyy pyhällä ärsytyksellä joksikin aikaa, ja ihan on vaan hormoneja kiittäminen. Ja ehkä miestäkin vähän, mutta se onkin miehen syy.

Joten eipä kestä, saat tämän diagnoosin ihan ilimatteeks :-)

Rillirousku kirjoitti...

Saara: Pöytä on joskus ammoin, vuosia sitten, hankittu Jyskistä. Se on oikeasti väriltään saarni tai jotain, mutta sai jatkoaikaa nyt valkoisena. :)

Lyde: Kiitos poppaeukolle diagnoosista. ;)

Heli kirjoitti...

Mullekin tuli mieleen jokin hormonimyllerrys..??

Noi eriväriset pinnatuolit on sitten niin ihanaiset!!

Rillirousku kirjoitti...

Heli: Ne on ehkä ihan vaan nää naishormoonit. ;)

Pinnatuoleista tykkään kans!