Koleahko torstai on hyvä siivouspäivä.
Lastenhuone on ollut pari päivää kuin pommin jäljiltä. Muutama päivä takaperin neljävuotiaan kädet menivät ihan itsekseen liitutaululle, ilman liitua. Koko lattia oli täynnä valkoisia kädenjälkiä. "Voi anteeksi äiti! Ne minun kädet vain ihan itestään meni sekottamaan tuota liitutaulua!"
Taannoin mainitsin lastenhuoneen valmiusasteen olevan verhojen ompelun jälkeen täysi sata. Vaan eipä ole. Meikämartta muisti juuri tuota tyhjää sienilamppuseinää tiiraillessaan, että mustat puolapuut odottelevat edelleen varastossa seinälle pääsyä. Jos olisin ahkera, kiinnittäisin niitä juuri tällä mainitulla hetkellä seinään, mutta en ole.
4 kommenttia:
Huoh. Oot kyllä niin mun idoli ..ihanan värikästä, upeita yksityiskohtia. Miksei meillä oo tommosta?!?!?!?! No, meillä on toisenlaista :D
Ihania kuvia taas! Ja niiin suloinen tuo poikasi :)
aNNa: Kiitos! Jokainen tyylillään, se on hyvä. :)
Sirja: Kiitos, niin munstaki. <3
voi kun mä nauroin.aivan ihana tuo kirjoitus tuossa seinällä.nyt voit kokeilla kirjoittaa vaikka mitä tuohon tauluun mutta odotas kun poika varttuu:)))
Lähetä kommentti