Kesä!

Taannoin pakisin siitä mukavasta asiasta, että kesä loppuu heinäkuuhun ja nämä elokuun helteet on sitten vähän niinkuin ekstraa. Tänään on juuri sellainen päivä, että voi hyvin kuvitella elävänsä kesäkuuta ja kaikki lomat ja jäätelöt ja uimiset ja muut ihanuudet on vasta edessäpäin. Edes asian oikean laidan tajuaminen ei purista rinnusta, sillä edes syksyn ja talven ajatteleminen ei tee tällaisina päivinä tiukkaa.

Meikämaamo on aikonut hankkia pojulleen ensi talveksi karvahatun. Juuri sellaisen kunnon pehkon, jonka läpi ei varmasti pääse viima ja pakkanen. Tuo nahkainen versio löytyi papan aarreaitasta muutama viikko sitten. Ikää sillä on varmastikin 40 vuotta mutta on kuulkaat priimaa tavaraa, mitä nyt etuosasta on vuosi vienyt sentin palasen karvaa. Kyllä pihin kelpaa.

Poika sai käsivarsiin tarratatuointeja. "Äiti, laita sen sydämen alle lukemaan, että kundi", pyysi poikanen. Oli kuitenkin todettava, että tuo mainittu teksti oli liian haastavaa leikkoa limaisesta teipistä. Paitsi oikeasti, kyllähän te tiedätte. Meikämartan itserakkaus menee kaikenmaailman kundien edelle. Anna anteeksi poikani.

Trapetsitaiteilijan vuoksi tässä talossa näkyy nykyään melko paljon kaadettuja tuoleja. Vaikka eihän ne tuota tyttöä estä, hidastaa vain hieman. Kunnon sadattelun ja ärjynnän jälkeen tytsy hinaa pystyyn penkin kuin penkin. Ja sitten taas kiipeillään.

Talossa majailee pienimuotoinen kaaos. Sen vuoksi lähdemme jatkamaan auringosta nauttimista ulkoilmaan. Rattosaa viikonloppua kuomat!