5/05/2012

Joskus iltaisin saatat tuntea pienen hipaisun korvasi takana.
Siiven kosketuksen.
Se on Hän.
 
 
Voimia rakkaille suuressa surussa, ette ole yksin. Voi kunpa muistaisimme olla onnellisia siitä kaikesta hyvästä mitä meillä on.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi.. Kyyneleet valuu poskilla. :'( Monta eri versioo kirjoitin tähän perään, mutta pyyhin jokaisen. En oikein löydä oikeita sanoja. Voimia!

satmaari kirjoitti...

Voimia surussa kulkijalle.
Meitä pysäytetään.
Ymmärrys ei aina riitä että miksi.



Ja materiaan. Hämähäkkikeinu on parhaus. Meilläkin odottamassa kessää.

hanka kirjoitti...

ihana kirjoitus.tämä suru on niin lähellä täällä.pikkuserkun lapsi oli pieni tyttö joka traagisella tavalla menehtyi.omien tyttöjen kaveri.

Haha kirjoitti...

Ihanasti kirjoitit! Näin se on ja liian harvoin muistaa olla onnellinen osastaan!

Anonyymi kirjoitti...

<3

Rillirousku kirjoitti...

Kiitos!