5/30/2012

Ja aivan pian onkin jo kesäkuu.
Positiivinen elämänasenne on kunnioitettava asia. Tuo mainittu taito on perin tärkeä, jotta elämä olisi mukavaa ja varsinkin positiivista. Että pystyisi näkemään asioista ne paremmat puolet, edes suurimman osan ajasta.

Positiivisuus on lähtenyt tästä talosta lipettiin viikkoja sitten. Sellainen perusasenne siis. On kauhean vaikea ajatella asioita hyvältä kantilta mutta sitäkin helpompi siltä nurjalta puolelta. Tälle asialle olisi tehtävä jotain ja pikaisesti tai tämä matami muuttuu lopuksi elämää nihkeäksi naakaksi, joka nasaaliäänellään marmattaa ympärilleen jatkuvaa negatiivista oloa. Kesä ja loma tulee tosiaan tarpeeseen.

Viime viikolla on istutettu pensaita, kasteltu kukkia, pukeuduttu mustiin ja hyvästelty vapisevin jaloin pieni enkeli, saatu toverin varastosta pyöreä pöytä keittiöön kesäpöydäksi, löydetty kirpputorilta kukallinen lautasaarre, syöty jäätelöä ja ommeltu yksivuotiaalle kesämekko.

Kahden yön päästä on kesäkuu. Odotan kesän telttaretkeä, lämpimiä vesiä ja mielen aurinkoa.

10 kommenttia:

SaikkuS kirjoitti...

Hei,

kyllä sun arki vielä iloks´ muuttuu, aivan varmasti. Kaikilla on vaiheita elämässä, että tuntuu ilo kadonneen jonnekin.Ja että ei jaksa nähdä tapahtumien positiivista puolta. Mutta eikös ole hienoa, että itse tunnistat tämän olotilan ja haluat sille jotain tehdä. Nauti niistä sun lapsista, ja selvästi luonto ja käsillä tekeminen ovat sulle terapeuttisia, niin mullekin. Koita löytää sellainen sopiva tasapaino; "kun nää tiskit laitan niin sitten voin kolme tuntia ommella" jne.... ; )Tsemppiä

laurar kirjoitti...

Heippa

Kerroin ihan samaa ammatti-immeiselle, että kuinka musta onkaan tullut niin negatiivinen pessimisti-valittaja, joka löytää kaikesta aina huonot puolet, vaikka ennen olin ihan iloinen tyyppi joka tsemppasi aina muitakin.

Sain harjoituksesksi keksiä ja listata joka ilta 5 asiaa, joista olen kiitollinen. Jos päivä menee plörinäksi eikä kiitollisuuden aiheita tuntunut juuri olevan, niin aina saa käyttää perinteisiä "siitä että asun maassa, jossa on rauha", "terveydestä", "ruoasta", "läheisistä" jne. Jutut saavat olla myös ihan arkista oman navan ympärillä pyörimistä. Ehkä tehtävä auttaa positiivisuuteen uudelleen oppimisessa, ans kattoo :)

NAKU kirjoitti...

Halaus ♥

Outi kirjoitti...

Ihania, raikkaita ja valoisia kuvia; tutunnäköisiä astioita.

hanka kirjoitti...

Voi miten tuttuja tuntemuksia.voimia teille surutyöhön.elämä on ylä ja alamäkiä.toivottavasti ne paremmat olot voittaisi.ilmat on vaan aika kylmät.

sanna kirjoitti...

Upea kuvasarja. Ihnia pirteitä värejä! Noista saisi ihanan taulunkollaasinkin !

Kikka kirjoitti...

Ihania kesäkuvia! Pyykkikori on hauska ja kätevän näköinen. pitäisköhän hankkia joku moisenlainen..

Virpi kirjoitti...

Suloinen pieni puutarhuri:)

Rillirousku kirjoitti...

SaikkuS: Kiitos! Näitähän tulee ja menee, näitä päiviä ja tuntemuksia. Ei elo voi aina niin hermeettistä olla, välillä pitää pilveilläkin. Tällä kertaa väsymyksen syy on varsin selvä, joten nämä tuntemukset on vähintäänkin odotettavissa olleita ja koko lähipiirissä tällä hetkellä vallitsevia. Odotellaan aurinkoista kesää. :)

laurar: Kiitos viestistä! Niinpä, kyllä tämän perusharmaan alla välkkyy varsin värikkäinä kuitenkin ne positiiviset asiat, pintasumua sentään vaan. Väsymyksen syy on tällä kertaa selkeä, joten voidaan vaan toivoa, että ajan myötä sumukin häviää, edes vähän. Hyvää kesää! :)

Naku: <3

Outi: Kiitos. :)

hanka: Kiitos! Tästä ja muistakin viesteistäsi, osaat ymmärtää teksteistä ne oikeat asiat ja sanoa oikeat sanat. Kiitos.

Sanna: Kiitos! :)

Kikka: Hyvä on ja Ikealta saa. :)

Virpi: Se on innokas auttamaan. :)

pikku viu viun äitee kirjoitti...

on tosiaan tuttuja tuntemuksia mullekin. täällä tuttu pieni koululainen joutui rattijuopon kanssa kolariin ja menehtyi. surun kevät ollut täälläkin siis. elämä on niin arvaamaton, hetkeä ennen ei voi tietää, mitä nurkan takana on. kun jaksaisi olla aina kiitollinen näistä ihanista ja onnellisista asioista. joskus jaksaa, toisinaan on raskaita asioita sumentamassa sitä näkyvyyttä, sitten taas vähäksi aikaa kirkastuu, miten kiitollinen kaikesta saa olla. voimia sinne!