Se on sunnuntai.
Tänään tapahtui suurin hävitykseni, mitä valokuviin tulee. Aloin liian ahkeraksi. Tietokone on huutanut monta kuukautta tuskaansa, kun kuuleman mukaan muisti alkaa olla liian täynnä. Niinpä tänään meikämatami päätti kätevästi siirtää vuoden ajalta kuvat ulkoisella kovalevylle, jotta moisesta huutelusta vihdoinkin päästäisiin. Kävikin jotain, jossa sanottiin, että tapahtui virhe ja kaikki kovalevyllä olleet kuvat on menetetty. Sinne meni kymmenen viimeistä vuotta. Itkisin, jos ei ottaisi liikaa päästä.
Viimeisin viikko on kulunut jotenkin tahmeasti, joten tuo edellä mainittu kruunasi oikein mukavasti kaiken. Aivan mukavaa on mutta silti ei oikein innosta. Kutsukaamme tätä oloa marraslamaannukseksi, joka toivon mukaan menisi kuitenkin ohi ennen kuun loppua.
Kun toisilla on semmosia hienoja valopalloja niin nyt meilläkin on köyhän miehen pallot ilman valoja. Lisää tuloo ja joulun koittaessa pääsevät niin kuuseen kuin lahjoihinkin.
Ihan toimetonna tätä tahmaviikkoa ei ole kuitenkaan kuljettu, vaikka siltä tuntuukin. Partasuun pussiin on neulottu pipoja, sillä kummilapset tarvitsevat ainakin sen yhden tylsän pehmeän paketin. Vielä olisi neulottavaa vaikka vanhimmat kummilapset saavatkin jotain muuta kuin pehmeää, ihan vain kaiken varalta. Kuten ehkä joskus mainittua, niin neulominen on rattosaa puuhaa ja jouluun vielä aikaa, ehtiihän tässä.
Makuuhuonekin on edistynyt, hitaasti mutta epävarmasti. Puolet pinnoista on maalattu, ensi viikon aikana toivottavasti suurin osa. Tänään olen hahmotellut paperille sängyn runkoa.
Mukavaa sunnuntai-iltaa (kaikesta huolimatta)!
19 kommenttia:
Ai kamala!Oon aivan kädetön kaikessa tietokoneisiin liittyvässä ja oon kehitelly moninaisia näppäriä konsteja ettei ikinä tarvii mitään opetellakaan.Tollanen ulkoiselle kovalevylle siirtäminenkin on ihan hepreaa joten valokuvien suhteen toimin niin et aina kun muistikortti alkaa kamerassa olla täynnä niin selaan kuvat läpi ja poistan kortilta turhat ja sen täyden kortin säästän ja ostan uuden tilalle.Tosi näppärää :) Vois tietty vaan mennä kysymään et millaselle levylle kuvat vois siirtää ja miten.Mut kun ei kehtaa sille kodinykkösen koppavalle keski-ikäselle nörtille mennä sopertelemaan niin toimii näinkin.En tosin tiedä kestääkö ne muistikortit käyttökelpoisina iän kaiken..
Voi ei! Toi on pahinta mitä mäkin joskus pelkään. Tai no, on sitä kamalampiakin asioita.
Mutta jos oikeasti haluutte kuvat takaisin, kandee viedä kone huoltoon. Siellä tehdään usein ihmepelastuksia...
Ihana piporivi
Aivan ihania pipoja... :) Voi kurjuuksien kurjuus.. tuo kuvien menetys.. :( :( meilläkin meinas hävitä kuvat, mutta yks tuttu sai vielä pelastettua ne tietokoneelta...
Voi mikä surkea mäihä valokuvien kanssa!! Oisko mahdollista kuitenkin jonkun tosihakkerin ne vielä jostain kaivella esille? Usein se onnistuu, vaikka tuntuukin että kaikki on menetetty.
Sä oot ihan kone tossa neulomisessa. Mulla on tavoitteena pari tiskirättiä.. en tunnu saavan niitä ees alkuun. Onneks jouluun on vielä aikaa..
Kantsii käyttää se kovalevy jollain atk-alan ammattilaisella, ne monesti saa ne kuvat vielä sieltä kaivettua esille... Nimim. kokemusta on
Voi ei,tosi kurja juttu tuo kuvahomma!!:((Eikö niitä enää mitenkään saa takas??
Ihania palluroita ja pipoja:)
siis ei voi olla totta, miten noin vaan voi käydä (teknisesti tietysti, tiedän, voi mutta sillai henkisesti, ei vaan voi!)
No toivottavasti marraslamaannut helpottaa pian :)
ja voin kyllä uskoa että ottaa pattiin, ei kyllä varmasti ihan heti helpota...
Voi itku. Meilläkin meni muutama vuosi sitten reilu 10 000 kuvaa bittiavaruuteen. Jotenkin se ei silloin ottanut edes päästä. Tuli puhdas olo. Tosin juuri eilen tuota episodia harmittelin, kun olisin halunnut katsoa yhtiä kuvia.
Ai kauheeta sun kuvat! Mä en ole mikään atk-velho, mutta joskus sain jotain pelastettua sillä "järjestelmän palautus" toiminnolla. Eli siinä palataan tavallaan ajassa taaksepäin, aikaan ennen sitä sun siirtoyritystä. Kannattaahan se ainakin kokeilla, ellet ole jo kokeillut!
Voi kertakaikkiaan, sanoisi mummi.Mulla on sama ongelma, että kuvia on kertynyt. Täytyy siis rauhallisesti koettaa niitä siirtää...
Kiitos osanotosta! :´-S ;)
Eihän tuo maailmaa kaada mutta kyllä vaan harmittaa. Kiikutan sen heti huomenna tai viimestään tiistaina konetohtorille mutta varaudun pahimpaan, jotta ei tunnu niin pahalta. Siellä ne on, vauvakuvat ja kaikki mutta myös työjutut, joista osa vielä julkaisematonta materiaalia. Plääh. Ei auta itku markkinoilla.
Voi ei mikä menetys! Mutta suosittelen myös käyttämään levyä jollakin ammattilaisella, kuvat saattaa hyvinkin saada vielä talteen.
Voi ei, mua niin säälittää. Kysäistäänpä mun tosinöreltä mieheltä, jos se ei saa niitä kaivettua esiin niin ei saa kukaan muukaan! Oisko kyläilyn paikka siis..? :-) Ja lohdutuksena voisin kertoa että meikän koneella on ainaki kaikki teikän epsanjankuvat!
Satu: Konetohtorille käy tiemme, toivo elää. :)
Riina: Ei muuta ku tervetuloa, iha millo vaan! :) Ulkokovo oottaa, ja meki ehkä ihan lievästi! ;D Tulkaa! :)
Hei ihania nuo pipot, erityisesti tuo jossa palmikot "kiertyy" pipon ympäri. Olisko sulla ohjetta jakoon? Langat kävin jo ostamassa :D
Voi ei niitä kuvia!!! Tuo on munkin painajainen...
Aivan mielettömiä nuo pipot!! Oisko mahdollista saada tuon mustan ohjetta, siis missä punainen pallo... Ja minkä kokoiselle se on, mikä lanka ja mikä silmukkamäärä? Ois ihana tehdä kummipojalle lahjaksi...
Saila ja Helkku: Musta, punainen ja keltainen pipo on kaikki tehty samalla kohoneulekuviolla. Voisin laittaa ohjetta jakoon tässä lähipäivinä kun on tarpeeksi tylsää. ;)
Olen tehnyt noin 1-2 vuotiaan pipoja Kelo-langasta niin, että neljälle puikolle on tullut 16 silmukkaa jokaiselle.
Sulla on aivan ihana blogi ! Oon miettiny itekki perustamista, mutta aina ku tuun kattoon sun blogia, toteen ettei musta oo siihen :D Ootko jakanu pipoon ohjeen, ku en ainakaan ollu löytävinäni? :/
Käsityökärpänen: Kiitos! Pistähän blogi pystyyn vaan rohkeesti. :) Pipon ohjeesta ei kyllä ole nyt mitään muistikuvaa, tästä kun on jo niin kauan aikaa. :)
Lähetä kommentti