Tuuli tuli.

Aamulla viereen kömpi huomattavan lämmin poika, yö oli nostanut kuumeen pintaan. Soitto iskälle töihin helpotti ja kuuleman mukaan pitää juoda paljon kuumaa kaakaota, niin kuume lähtee. Eipä tuommoiset kohtuullisen matalat kuumelukemat paljon noita nelivuotiaita hetkauta. Meno on ollut vähintäänkin samaa luokkaa kuin normaalistikin, voisin suorastaan verrata elämöintiä kauniiseen vertaukseen "riehuu kuin päätön kana". Muutaman minuutin sohvalla lepäily ja kuuma kaakao näyttävät saavan ihmeitä aikaan.

Ulkona tuulee vimmaisesti, merellä kuuleman mukaan suorastaan myrskyää. Postipoika kiikutti tuulta uhmaten postilaatikkoomme pitkulaisen paketin, josta paljastui Kaupunkilaiset. Kanelimaan täti se vaan osaa. Muistan taannoin kyseiselle tätsylle uhkailleeni, että mikäli kauppa joskus toteutuu, niin meikämatami lupaa tyhjätä varastoa parhaansa mukaan. Ja sen myös teen, sillä niin herttasaa on tuon tätin kynän jälki.

Olohuoneen sohvaseinä on aina vain kesken. Luultavasti se odottaa uutta sohvaa, joka ehkä joku päivä taivaalta olohuoneeseemme putoaa. Tai sitten sellainen voisi löytyä pihillekin sopivaan hintaan jostain käytettynä.

Perjantain välipalavinkkinä toitotan valkosipuli-ruissipsien sekä turkkilaisen jogurtin ja maustepussien sopuisaa liittoa. Lisäksi kylkiäisenä voi natustaa muutaman satsuman, jotka tähän vuodenaikaan ovat parhaimmillaan. Yksi asia tosin on hyvä muistaa: mikäli syöt valkosipulilla höystettyjä ruissipsejä ennen kylillä lähtöä, niin kannattaa ehkä olla vaan ihan hilijaa.