10/09/2011

Syksy on oiva vuodenaika ottaa elämä retkeilyn kannalta.
Eilinen päivä kului kaikkea muuta kuin ulkona samoten, sillä naispuoleisen kansalaisen on vaan kertakaikkisesti välillä lähdettävä ja otettava haltuun kauppa tai parikin. Sadatkaan kilometrit eivät paljon hidasta, kun tuo hinku iskee.

Tänään taas oli ilma kuin morsio, joten läksimme koko perheen voimin retkelle. Voisi sitä aikuinen paremminkin retkipaikan valita, tosin tämä pistetään ihan paikan outouden piikkiin, sillä kyseinen retkikohde sijaitsi keskellä suota. Suo on kai sinällään mukava asia, mutta kahden lapsen, parin retkikorin, kalastusvermeitten ja puulaatikon kanssa tuo mainittu makkarapaikka olisi voinut sijaita hivenen helpommankin matkan päässä. Kotoa lähtiessä mittari näytti vain muutamaa lämpöastetta mutta perille päästessä oli pinnassa hikikuori ja nelivuotiaalla toinen sukka märkänä. Kuuliaisesti kulki isänsä jalanjäljissä pitkin rämeikköä mutta sitten lillui näkökenttään liian houkutteleva suolätäkkö ja sinne se toinen kenkä sitten jäi. Onneksi vain väliaikaisesti.

Olipa retkikohde miten hikinen tahansa, niin kyllä pillimehu ja punakat posket aina vain tekevät terää. Nyt pitää nauttia näistä kirpakoista syyskeleistä, ennen kuin mittari plumpsahtaa liikaa pakkasen puolelle.
Mies jäi retkipaikalla vielä muutamaksi tunniksi narraamaan kaloja (tosin tällä kertaa kävi niin, että kalat narrasivatkin miestä), sillä yksivuotias oli hieman liian utelias tuon suon suhteen.
Kotona tyttären isoveli valitti kipeää mahaa. Kuuleman mukaan siihen ei auta mikään muu kuin kuuma kaakao, punaisella pillillä ryystettynä.

13 kommenttia:

TIINA kirjoitti...

a) näytätte ihanille ja sovitte kauniiseen syysmaisemaan.

b) pillimehu on paras mehu.

c) määki tahon retkelle!

Virpi kirjoitti...

Suloisia lapsukaisia :)

Nanainen kirjoitti...

Sukulaatijuoma auttaa aina! ;D

Evi kirjoitti...

Apua miten ihana ja hauska koti teillä on! Aivan upea blogi!!

Unknown kirjoitti...

Kivan väriset neuleet:) Keltainen varsinkin tuo hymyn huulille, mun 3-vuotias neiti ilmoitti myös tässä kuvia katsellessamme että sellainen olis kiva, ei taida vaan löytyä noin ihanan värisiä lankoja...

Anonyymi kirjoitti...

Ressi miten ihanan väristä vaatetusta nuilla lapsosilla!!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana toi isoveli!
Noi isovelit kyllä tietää mikä auttaa millonki. Meilläki tiesi et ku jalka on kipee ni sillon ei paljon auta et äiti hieroo vaan poliisille on soitettava! Kyllä sit helpotti puhelu poliisin kanssa.. :P

Kerrassaan soma pipo myös pikkusiskolla!

-Alf

Enni kirjoitti...

Hihii...just kun puhuttiin tuosta neuleesta et jos meille mummi neuloo niin samanvärinen tulee, niin eiköhän kun oon viikonloppuna tovereiden painostuksesta alkanut neulomaan tyttärille kaulahuiveja niin teidän typyllä ole sekin juurikin samanvärinen.

No tytöt on sitten samiksia kaikki jos nuo neuletakit meille joskus kotiutuu, tiedä sitten niistä kaulahuiveistakaan...:)

Ihania retkikuvia ja nuo värit! <3

Maya kirjoitti...

Mukavan näköistä.
Eikö syksyllä aina sada? Luulin.

Suvi kirjoitti...

Voi miten suloisia kuvia! :) Suolla on ihan parasta, minäkin otin ja lähdin kuuden lapsen kanssa karpaloita poimimaan ja eväsretkelle isännän vedellessä yövuoron jälkeisiä uniaan lauantaina... :) oli mahtava retki!

Satu kirjoitti...

Ihanan värikkäitä kuvia taas! Meilläkin lämmin kaakao auttaa vaivaan kuin vaivaan, etenkin jos sinne tiputtaa palasen tummaa suklaata.

Saanko udella mistä on teidän ihana keittiön pöytänne? Meidän pitäisi saada uusi ja tuo miellyttää kovasti silmää. Onko pöytä mahdollisesti jatkettava?

Rillirousku kirjoitti...

Kiitos kaikille teille taas kerran! Vastailen kysymyksiin heti kun saan hetken ajattelurauhan. :)

Rillirousku kirjoitti...

tiina: Kiitos! Lähe huomenna retkelle jos aurinko paistaa. :)

Virpi: Niin munstaki. ;)

Nanainen: Sukulaativuoren juurella asuvahan sen tietää. Totta turajat! :D

Evi: Kiitos! :)

Lilly: Tuota kyseistä lankaa löytää ainakin Cittareista ja Prismoistakin. Kiitos viestistä! :)

Emmi: Se on tämä syksy joka tuo värit. :)

Alf: Pipo sanoo kiitos! Kyllä ne isoveikat on eri fiksuja, järestää vaivan ku vaivan kuntoon kädenkäänteessä. ;)

Enni: Kiitos kuomis! Kaulahuivi tuli vastaan kirpputorilla enkä sitten vastaan pistänyt kun ei tuolla tyttärellä ollukaan yhtäkään kaulan lämmittäjää. :) Samiksia ne on, ei se haittaa! :D

Maya: Näemmä ei ihan aina, tänään kylläkin. :)

Suvi: Suo on jännittävä paikka ja isompien lasten kanssa ihan hyväkin. Vauvoille ei niinkään. Ootpa ahkera, nostan pipsaa! :)

Iinu: Kiitos! :)

SatuK: Kiitos!
Keittiön pöytä on häälahjaksi saatu tuossa vuosia sitten. Se on peräisin Jyskistä ja alkuperäiseltä väriltään tammi tai mikä puu olikaan. ;D Maalasin sen kesällä niin sai jatkoaikaa. :)