3/02/2012

Väriä loskaan.
Tänään juutuin autolla pihan kulmalle kolme kertaa. Ankaran lapioinnin ja neljännen yrityksen jälkeen auto oli sen verran tontin sisäpuolelle, että sen kehtasi jättää siihen. Aura-auto on tehnyt tielle siistiä jälkeä ja piha on täynnä tonneja painavaa loskaa ja jäätä. Ei se haittaa, se on kevään merkki.

Tulppaani on ehkä kukista kaunein, eikä kalliskaan. Kun edelliset kupsahtavat niin seuraavat odottavat jonossa veteen pääsyä. Joka kerta uusi väri, tietenkin. Nuo nykyiset tomaattiset on erityisen somia, saa nähdä malttaako vaihtaa väriä.

Eilinen tappiomieliala on vaihtunut kesävaatehipelöintiin ja viikonlopun fiilistelyyn. Pääsee tämäkin martta tutustumaan aiemmin tuntemattomaan maahan. Pieni loma tekee poikaa, jaksaa sitten taas olla parempi kanssaihminen ja etenkin maamo.

Eilinen kunnianhimoinen ompeluyritys on vaihtunut luovuttaneen mutta päättäväisen matamin ansiokkaaseen voittoon. Nyöränä kaivettiin takin raato esiin hangesta ja pistettiin kuivumaan kaapin oven päälle. Sisarensa ansiokkaalla järkeilyllä tuo kovaonninen takki valmistui tänään, sillä ensinnäkin kangas ei totta tosiaan ole tänä maailman aikana ilmaista ja toisekseen olisi saattanut jäädä ompelutraumat jollekin muullekin kuin vain jälkikasvulle.

10 kommenttia:

Mervi kirjoitti...

Jeee, onnea valmistuneen työn johdosta, mutta ennenkaikkea siitä, että vedit pidemmän korren. Siitäs sai! :)

Ja takuulla istuu paremmin kuin ne minun housuni ;)

Oi mutsi mutsi kirjoitti...

Mä en kestä. Usko Eevertti Luttinen on pilannut blogien lukemiseni. Aloin heti taivuttelemaan Väriä loskaan aloitustasi :)

Hanna V kirjoitti...

Oi, mitä pitkämielisyyttä! Mainio Maamo olet!

Noin koetelleesta takista saanee tänne kuvia pällisteltäväksi.

anu kirjoitti...

Voih, mä niin ihastellan katson näitä teidän valmiiden kodinosien kuvia. Meillä kaatuu paneeli/lastulevy yms. seinää ja tippuu haltex-kattoa rytinällä. No, pian päästään rakentamaan uutta tilalle.
Hyvä, ettet jättänyt ompelua sikseen; kuka tahansa osaa ommella, kun apu on lähellä!

Heli kirjoitti...

Näytä ny se takki, se on kuiteski hieno!!

Haastetta pukkais sulle mun blogissani, jos haluat niin hae pois!

Tiina kirjoitti...

Sitkee mimmi! HYVÄ! Ei jätetä kesken vaikka kuin särkis päätä, mutta missä kuvat? =D

Sohvi kirjoitti...

Piristävää väri-iloa tosiaan! Heh, tuossa eräänä päivänä hypistelin kirppiksellä paria sitruunankeltaista mukia - ihmettelin, että mikäs tämmöisissä nyt yht'äkkiä viehättää, mutta sitten tajusin vaan inspiroituneeni vahvasti teidän kodista. Harmi, että näihin vuokraisäntiemme valitsemiin vaaleanpunaisiin seiniin ei viitsi yhdistellä oikein mitään värejä, ettei saa sitä kuuluisaa sokeriyliannostusta. Tulppaanit tulee ostettua yleensä haaleanpunaisina.

Anonyymi kirjoitti...

teillä on niin ihana koti!!!

Rillirousku kirjoitti...

Mervi: Takki kiittää! Yllättävän oikean kokonen siitä tulikin. :)

Oi mutsi mutsi: Hah! Ei taia vääntyä. :D

Hanna: Hermoja pitää kouluttaa, ehkä ne paranee harjotuksen myötä. ;)

Anu: Tsemppiä! Raskasta mutta hyvää aikaa, ei voi tulla kuin parempaa! :)

Heli: Kiitos, hajenpa! :)

Tiina: Sitkeä ku viikon pureksittu purkka. ;) Kattellaan jos kuvia.

Sohvi: Sitruunankeltanen on nätti väri! Varsinkin keväällä. Rohkeesti sokeria sekaan vaan. :) Mukavaa kevättä sinne!

Rillirousku kirjoitti...

Anonyymi: Torppa kiittää. :)