3/19/2012

Tänään on mukava olla olemassa.
Oikein on arkista, pihallakin on tullut lunta vaakatasossa koko päivän. Jäätynyt maa ja uusi lumi ovat yhdistelmä, jotka väistämättä tuovat mieleen pelonsekaisia tuntemuksia liikenteessä mutta ehkä myös hupaisia tilanteita bussipysäkeillä ja postilaatikoilla.

Luin kerran jostain, että häpeä on hyväksi. Välillä pitää tolskata ihan tunteella ja nolata itsensä julmasti suuren kansanjoukon edessä, se kasvattaa. Tuo haastattelun viisas henkilö myös totesi, että jos kaadut rähmällesi typötäydellä bussipysäkillä, niin elä suotta livahda häntä koipien välissä pois tilanteesta vaan kaadu uudestaan tai heitä tapahtuneesta vaikka jokin muheva vitsi.

Postilaatikko päätti tänään pitää meikämarjattaa pilkkanaan. 
Kevätmielellä tennareissa sipsutti emäntä liukastumista peläten postilootalle, joka pienen nyppylän päälle on joskus muinoin isketty. Matami kurkkasi lootaan ja totesi sen olevan tyhjä, seuraava havainto olikin permannolta. 
Parin tunnin päästä oli toisen yrityksen vuoro. Jalkaan pistettiin vähän tujummat kengät, jotta laatikko saisi tällä kertaa pitää hihitykset mahassaan. Hiihtely lootalle, sisään vilkaisu ja TUM, siellä se emäntä taas rojotti maassa ketarat ojollaan. 
Kolmatta kertaa ei kovia kokenut martta meinannut laatikolle enää tohtiakaan. Naapurin Mauri siellä oli ikkunan takana varmastikin ollut jo kahta maanjäristystä todistamassa ja  kenties kuvaamassa oivaa piilokameramateriaalia. Kolmannen kerran loota kuitenkin yllätettiin edestäpäin lähestymällä ja tiukalla tolppaan tarraamisella. Tällä kertaa sisälle päästiin housut kuivina, mainosnippua tiukasti kourassa puristaen.

Tänäänkin on kuvattu valossa kylpevää tomaattia sekä kännykkärosvoa tytärtä. On käyty kierrätyskeskuksessa hamsteroimassa kangasta ja pussillinen nappeja. On vastattu sadannen kerran kysymykseen: Onko vuomenna jo kesä? ja testattu yhtä monetta kertaa kesäkenkiä. On suunniteltu eteisen remonttia ja haalittu tavaraa verkkokalvoille remonttimotivaatiota odottamaan.

(Valaisimet, värikäs johto, virkattu jakkara, lokerikot ja muovimatto Ellos, naulakot ja koukut Finnish Design Shop, kangas Marimekko)

14 kommenttia:

Skjerstad kirjoitti...

So fine fabrics you'd found on recycling :)
Such cotton fabrics with clover, is something I'm looking for;)
Like so much your photos!

Hugs from Jane, who had been 0 snow around the house yesterday, now it's white again .. :)

Päivi kirjoitti...

Meillä on mies Lontoossa työhommissa ja kun aamulla avasin verhot ja totesin, että lunta tulee, niin hetken mietin että jos annan Hesarin ja muiden postien vaan olla laatikossa huomiseen asti :D
No onneksi ystävä soitti ja kutsui brunssille joten sain postitkin laatikosta ja koko matkan autolle pysyin kuin pysyinkin pysyssä :D

Ihanaa kevään odotusta! :)

Anonyymi kirjoitti...

MeNaiset - ihana Armi <3 hänen haastatteluaan ilmeisesti tarkotit?

Anonyymi kirjoitti...

Luin aikanaan siun aiempaa blogia ja kovasti harmitti sen loppuminen. Salaa olen toivonut blogimaailmassa törmääväni uuteen blogiin, joka olisi siun käsialaa! Ja nyt! Mahtavaa!! Kiitos:) Kunhan pikkunilkit nukahtavat niin alan kahlata tätä läpi. Tän marjatan ilta on pelastettu, en malta oottaa!!

-Heppu

Kirppu kirjoitti...

Näin tänään tuon Marimekon Ryijy-kankaan livenä ja sanottava on että melko jyhkeä kuvio! Se on paljon valtaa ottavampi ja massiivisempi mitä kuvissa, mutta aivan upea! Kirkkaat puhtaat värit yhdistettynä mustaan <3 Harmi ettei sovi meillä oikein minnekään.

Kiitos ihanasta blogista, löysin tänne vasta vajaa puolitoista kk sitten :)

Henni kirjoitti...

Oi mitä mukavan näköisiä kangaslöytöjä!

Kyllä vain isolla tiellä jännitti tänään ajellessa, kun auto meni hetken nelipyöräluisua jäisellä tiellä. Nyt onneksi on turvallisesti kotona sekä kyytiläiset että auto. Eikä käy kyllä kaatuilut kateeksi. Itse vältin liukastumiset tänään rattaita apuvälineenä käyttäen.

Kikka kirjoitti...

niin hauska päivitys! :D mäkin lensin kerran kankulleni tänään, kukaan ei onneksi nähnyt. ihanan värikkäitä kuvia.

Rillirousku kirjoitti...

Jane: White here too, again. Thank you! :)

Päivi: Siellä on kamalan liiiukastaaaa. Mukavaa kevättä sinnekin siitä huolimatta! :)

Anonyymi: Niinpä olikin! Kiitos hoksautuksesta. Muistin vaan, että ihan vasta ja joku kiva tyyppi se oli mutta siihen se muisti sitten loppukin. :)

Heppu: Kiitos suuresti! Tämähän on ollut pystyssä jo aikalailla vuoden päivät, mukavaa että löysit takas. :)

Kirppu: Jehna, haluan nähä tuon heti! Vaikka en varmana ostakaan, aloin boikotoimaan niitä kankaita kun ovat niin järkyttävän hintasia. Mutta voi sitä silti käydä hiplaamassa. ;) Kiitos viestistä!

Henni: Kaksi ylintä kangasta on siskon varastoista ja alin tuosta uudelta ekocenteriltä, joka tosin oli vielä melkoisen tyhjä. :) Varovasti pitää körötellä liukkaalla, mummovauhtia sitten vaikka. :)

Kikka: Kiitos. Ei se rojahtelu mitenkään mukavaa oo mutta oikeastaan aika hauskaa silti (ainakin siihen asti, että sattuu jotain). :)

Lizeylou kirjoitti...

Your house is amazing - I can only dream of mine looking as fabulous as your!!

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Minkä merkkinen/mistä hankittu on tuo ylimmässä kuvassa näkyvä valkoinen seinvalaisin kalenteritaulun vieressä? Yksinkertaisen tyylikkäät seinävalaisimet on hukassa ja etsijä alkaa olla jo vähän väsynyt.

-Anni

Sussu kirjoitti...

Hyvä mieli tuli kirjoituksestas.(: vahingonilo on paras ilo vai miteseoli?(: vitsi vitsi, ihania kankaita oot löytäny, tuo apilakangas on hieno.

Kammari kirjoitti...

Vitsit, sun seurassa (täällä blogissa) on kyllä tosi hassun hauskaa eikä aika tule pitkäksi...

Oon saanu jo monet hyvät naurut näitä kirjoitustesi kommelluksia lueskellessa ja tietenkin suurta ihastusta on herättänyt myös elämän näköiset, värikylläiset kuvat!
Mahtis löytö kert´ kaikkiaan tämä sun BLOGI :D

Rillirousku kirjoitti...

Lizeylou: Thank you so much! :)

Anni: Kun minäpä en muista! :-O Huusin tuon huutonetistä ja kyllä siinä ihan alkuperänen loota oli mukana (tai siis noita on neljä yhteensä) mutta kun en muista millään. Alunperin meille piti tulla käytävälle Weekday Carnivalissa nähtävät kellarivalaisimet mutta sitten löytyi nuo, tykkään edelleen! Tsemppiä bongailuun, se ei aina oo ihan helppoa. :)

Sussu: Vahingonilo on paras ilo siihen asti, kun ite on rähmällään postilootansa edessä. ;D Apilakangas sai tänään kyytiä. :)

Kammari: Blogi kiittää! Ei se elo aina niin lystikästä oo mutta sitten kun on, niin siitä pitää ottaa kaikki ilo irti. ;)

Tiina kirjoitti...

Jooko että tuo ruskea apila on mulle! Etkö ostanutkin sen mulle!!!! *sniiif*

Kerrassaan matami, saat minut nauramaan usein, paljon. Jätä tänään postinhaku miehesi hommaksi, ja kohta reitti laatikolle on hiekoitettu huolella!! Tai eteisessä on sellaiset mummojen piikkilisukkeet kenkiin.. =)

Minä nolasin postin kanssa itseni viime viikolla, kun tuuli kovasti. Laitoin postit vaunujen tavarakoriin, ja sieltähän ne ilopisesti lähtivät hyppimään pitkin tietä. Ei auttanut kuin juosta joka suuntaan yhtä aikaa ja keräillä kraudan ja lidlin mainokset ties mistä.. naapuein emäntää en ole vielä tavannutkaan, mutta veikkan ettei se enää tule juttelemaankaan, jos sen episodin näki!! ;)