Eteistä silloin ja nyt.

Pimeys ei tänä syksynä ahdista. On ihanaa polttaa kynttilöitä, fiilistellä tulevaa joulua, olla tallessa pimeän sylissä. Mutta yksi pitkä miinus pimeydestä kuitenkin löytyy - kauheasti olisi ideoita ja mieli tekisi kulkea kamera kädessä alvariinsa, mutta ammattitaito ei riitä nättien kuvien aikaansaamiseksi hämärässä. Siksi yllä kauan luonnos-kansiossa roikkuneet kuvat eteisestä. Ennen-kuvat ovat siinä määrin karmivia, että ne pitäisi oikeasti piilottaa vielä syvemmälle arkistojen syövereihin, mutta toisaalta juuri sen vuoksi ne on aiheellista läväyttää kaiken kansan nähtäväksi. Että tiiätte mistä lähtökohdista tässä talossa on remonttia lähdetty vääntämään eteisen suhteen.

Alakerran remontti otti aikaa. Lattiaan laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys, päälle valettiin uusi betoni. Portaista lähti muovimatto kävelemään ja alta paljastunutta liimatahmaista betonipintaa tasoiteltiin ja lopuksi portaat maalattiin pariin kertaan betoluxilla. Ylin porras on vitivalkoinen ja alin porras melkoisen harmaa. Liukuvärjäys ei valitettavasti pääse oikein oikeuksiinsa, kun ylhäältä tuleva valo huijaa silmää. Mutta tulipahan tuotakin ideaa testattua!

Portaisiin tulee tottamaar kaide sekä askelmia pehmentämään jonkinlaiset jarruttimet. Suunnitelmat ovat valmiina päässä, vain toteutus laahaa. Kaideprosessin jälkeen tilasta tulee enemmän huonemainen, kun nyt eteinen on vähän turhan hallimainen ja vaikeasti sisustettava tila. Ylläolevien kuvien ottamisen jälkeen eteiseen on ilmaantunut mattoa ja muuta pehmentämään tunnelmaa, mutta valo ei anna periksi uusien kuvien ottamiselle. 

Me tykätään tuosta eteisestä ihan kamalasti! Tänäänkin istuskeltiin pitkän aikaa lämpimällä lattialla ja nautittiin tunnelmasta. Kotiin on nykyään vielä entistäkin mukavampi tulla.