11/03/2013

Kynttilät on kavereita.
Kuten tässä viime aikoina on joku saattanut huomatakin, niin tämä marjatta totta tosiaan armastaa kynttilöitä ja kaikkea niihin liittyvää oheistuotetta. Mikäpä silloin sen parempaa, kuin sisko, joka tietää tuon aiemmin mainitun henkilön fanituksen ja tuo tuliaisena aivan herttasen ja ajattoman betonipallukan, johon voi laittaa joko hujoppikynttilän taikka tuikun kulloisenkin mielialan mukaan.

Oivallinen paikka kynttiläkippoja metsästävälle kansalaiselle on tietenkin kirpputori ja kierrätyskeskus. Keväällä löytyi kaksi marmorista kaunokaista ja tovi sitten kierrätyskeskuksesta niille mukavasti jälkeläiset. Siinäpä myös kupposet, jotka kotiutuvat mainiosti yhteen ja toiseenkin ympäristöön. 

Ikiaikainen rakkaussuhde Iittalan Kastehelmeen kestää vuodesta toiseen ja tästä taloudesta löytyykin tuota kirkasta tuikkukuppia useampikin kappale, joululahjaksi saatua ja itse hankittua. Kuparinen kynttilänjalka on H&M:ltä. 

Ja voiko mandariineja koskaan syödä liikaa?

5 kommenttia:

JohannaL kirjoitti...

Ihana tuo betonipallukka :)

Anni kirjoitti...

Tiedätkö mistähän mahtaa olla peräisin tuo betonipallukka? Näyttää tosi kivalta

minttu karjalainen kirjoitti...

Tässä blogissa on kyllä parhaimmat kuvat :)

Rillirousku kirjoitti...

JohannaL: Niin on! Parasta vielä se, että sen voi kääntää. :)

Anni: Muistelisin, että Granitista. Varmaksi en kyllä lupaa. :)

minttu: Kiitos, mukava kuulla, että tykkäät! :)

Jonna Jolkin kirjoitti...

Betonipallura on ihan huippu. Betoni viehättää mua tällä hetkellä ihan hirmuisesti noin niin kuin muutenkin kuin kynttiläkipposissa. Kummia on nämä hinkuamis- ja haluamishimotukset.