12/28/2011

Myrsky vei joulukuusen.
Ajattelin, että kaikki pinnallinen, remontti ja kaikenmaailman askartelut ovat niin toisarvoista, ettei tännekään putkahda mitään. Todettava on, että kovin pinnallisia asioita ei yläpallossa tällä hetkellä suuremmin liiku mutta liikaa ei parane tummiakaan ajatuksia mielessä pyöritellä. Ehkä nauru ja pikkupinnallisuudet tasoittavat sopivasti mieltä, kunhan niillä ei yritä hukuttaa unohduksiin elämän oikeita totuuksia ja arvoja.

Joulun  pyhiksi suunniteltu lukeminen unohtui kotiin, joten oli aikaa väänneksiä valmiiksi erään idolini innoittama villamekko tyttärelleni. Siitä piti tuleman karkea pötkylä, kuten esikuvansakin ja sitä saatiin mitä tilattiin. Ihan oiva mekko vilpoisaan taloon. Seuraava tuon samaisen punatukan innoittama paita on jo aluillaan, jotenkinhan tämä kaikki loputon joutoaika on käytettävä. Kyllä te maamot tiiätte.

Makuuhuoneen remontti on kertakaikkisen pysähdyksissä, syistä tiedetyistä. Kun ajatukset lentelevät muissa maisemissa eikä mistään vain tahdo saada kiinni on erityisen hyvä kertakaikkisesti vain antaa olla.
Mutta kun maailman paras joulupukki toi tälle matamille ihka oman ompelukoneen, niin jopas laitetaankin pensselit sutimaan! Sitten saadaan ompelukoneellekin ihan oma soppensa, jossa martalla on lupa sotkea ja rellestää. Sen kunniaksi siivottiin tuo tuleva ompeluhuone, johon remontin ajaksi on sänkymme puskettu. Jospa sekin pian saataisiin suurempiin tiloihin takaisin.

Joulukuusi oli varistellut poissaolomme aikana oksistoansa siihen malliin, että ulos lähti mokoma ranka. Päivällä huomasin sivusilmällä, kuinka se ihan itsekseen sujahti terassilta nurkan taakse. Melkoinen epeli.

13 kommenttia:

miu kirjoitti...

ihana , ihana koti.

Lyde kirjoitti...

Onnea uudesta ompelukoneesta :-) Näinhän se on, että tummat sävyt kuuluu elämään siinä missä vaaleatkin. Ja niitä ei ole syytä sivuuttaa, mutta toisaalta niihin ei kannata jäädä makaamaankaan. On mentävä siis läpi.

Kohti valoisampaa kevättä, kuomasein!

Anonyymi kirjoitti...

Hei. Olisiko sinun mahdollista muuttaa asetuksia niin, että selaaminen olisi helpompaa myös puhelimella?
Esim. kahdensuorassa/time of aquariuksessa asetukset ovat siten, että teksti näkyy helposti älypuhelimen selaimella. (tätä ei tarvi julkaista, mut mielellään lukisin blogiasi helposti myös puhelimeni kautta)

Rillirousku kirjoitti...

miu: Kiitos. :)

Lyde: Totta turajat toveri <3

Anonyymi: Hyvä että sanoit, ei tullut itselle mieleenkään. Koitin painella jotain, toivottavasti nyt näkyy oikein. Jos ei, niin ilmotteleppa niin koitetaan uudemman kerran. :)

pami kirjoitti...

Vähän samoja fiiliksiä ollu... erittäin vakava juttu tapahtunut läheiselle ihmiselle...joulu mennyt sitä ajatellessa, mutta onneksi on pystynyt jouluakin viettämään.Kyllä tavara tuntuu turhalta, kaikki krääsä ym toisarvoiselta.Mut ihminen on inhimillinen, heti huomenna taas halutaan sitä sun tätä ja kitistään ;-) Jaksamista sulle!

Lilla kirjoitti...

Komppaan Lydeä. Ei kannata jäädä tuleen makaamaan, kuten viisaalla isälläni on tapana sanoa. :)

Oon niin kade sun ompeluhuoneesta, etten ihan oikeesti ala. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Kun nyt teijän typyllä näyttää olevan tuo kauan kuolaamani Metsolan villamekko niin kerroppa onko se semmonen tosi paksu? Nyt näyttää olevan alennuksessaki tuo mekko..ehkä se on vaan tilattava! ;)

-tiia-

Rillirousku kirjoitti...

Pami: Kiitos! Samoin sinne.

Lilla: :)

Tiia: Ei se oo paksu, semmonen hyvän paksunen. Voi ihan hyvin pitää niin, että hihaton vaikka alla eikä hikoa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos. Nyt voin selata blogiasi missä vain! :) Eli näppäilit oikeita juttuja. -ano-

Rillirousku kirjoitti...

Anonyymi: Hyvä juttu! :)

Hanna kirjoitti...

Bongasin heti ekasta kuvasta myös oman idolini mekon. Ihana! Kuten blogisikin!

Karmiini kirjoitti...

Oih mikä päiväpeitto! Heti aloin katselemaan omia kankaitani sillä silmällä. Joukkoonhan voisi pilkkoa vanhoja huiveja ja tyynyliinojakin.

Rillirousku kirjoitti...

Hanna: Kiitos. :)

Karmiini: Kyllä ehottomasti! Pystyy hyödyntään mitä vain. :) Mutta varoitus jos meinaa tuommosen parisängyn kokosen tehä: siihen menee loppuvaiheessa hermo! :D