Tänään on heinäkuun viimeinen päivä.
Odotin kesää talvella, kun lumikinokset peittivät olohuoneen ikkunat niin, että ulkorakennuksesta ei näkynyt kuin katon harja. Odotin kesää keväällä, kun kinokset sulivat ja lumivuoren alta paljastui uuden kodin piha.
Pidän ajatuksesta, että kesä loppuu heinäkuuhun. Silloin on ikäänkuin henkisesti valmistautunut tulevaan syksyyn ja jokainen aurinkoinen hellepäivä on vähän niinkuin ekstraa. Saa katsokaas kätevästi ensin oikean kesän ja siihen vielä minikesän kaupan päälle!
Tänään oli kaunis ilta ja lähdimme armaan naapurin martan kanssa tallentamaan kameran muistikortille tätä kesän viimeistä päivää. On ihmeellistä miten kaunis voi luonto olla! Mielen muistikortti on silti ainoa paikka, jolle tuon kauneuden pystyy kaikessa täydellisyydessään täysin tallentamaan.
13 kommenttia:
Oli erinättii. Kiitti.
Ajattelin itse juuri samoin tänään.
Viimeisessä kuvassa onkin täydellinen kesäillan hehku!
ELOKUU.
kuvat on hienoja, mut ajatuskin SYKSYSTÄ masentaa... suorastaan kyyneleen voisin silmäkulmastani päästää valloilleen.
oon kesäihminen henkeen,vereen ja kaikkeen muuhunkin asti...
KRÄÄH.
toukokuuta ootellessa ;)
mä en olekaan muuten koskaan miettinyt mihin kesä loppuu, se on vain se tunne aamulla kun kasteisen kostea viileä ilma hiipii iholle, ja joinain aamuina pitää vetää pitkää hihaa päälle, silloin tietää kesän täydessä voimassaan väistyneen... nytkin niin käy kohta.
Olo on kyllä hyvä, kun tuollainen muisto jää mielenkin muistikorttiin. Kaunista on teillä ollut!
Kieltämättä tänään tuntui aika syysaamuiselta kun seitsemältä heräsin, mittarikin näytti vain 13 astetta. Mutta pakko myöntää, että syksy on minua viehättänyt aina kaikista eniten, syystuulet on ihan ykkösjuttuja!
Kivoja kuvia! Eilen oli ekaa kertaa jotenki vähän syksynen tuuli. Ja tänäänki ollu jotenki vilposaa. Vaan ei se haittoo, syksy on KIVA!
Lukiessa tätä postausta, se tuli mieleen taas. Tämä on oikea Hyvän Mielen Blogi! Eipä tässä muuta, kuin että kiitosta vaan päivieni piristyksestä. Kuvien kera nautin erityisesti tasokkaasta tekstistä, vieläpä hauskasta sellaiseta! :)
Lilla: Kiitti ihelles.
Merja: Heinäkuun viimeinen oli vielä ihan kesä, illalla tosi jo viileää.
Anonyymi: Voi kuule, allekirjotain tuntemukses! Siksi niin epätoivosesti toivonkin kesän jatkuvan vaikka jouluun ja sen ylikin. Syksy on kiva mutta sen jälkeen seuraava talvi meinaa ahdistaa jo tässä vaiheessa. Koitetaanko kuitenkin vielä nauttia tästä loppukesästä, yritetään edes? ;D
AnnaRilla: Ainako se kesä loppuu kesken? Ennen olin syksyihminen, en enää.
hr: Eilen oli kaunis ilta.
Emmi: Minäkin pidän syystuuleesta ja sateen ropinasta. Mutta syksyn jälkeen saisi tulla suoraan kesä, talvi ahdistaa.
Juli: Syksy on kiva, mutta kesä paras! ;)
Hansu: Kiitos, tuli hyvä mieli. :)
se on niin totta. kesä loppuu heinäkuuhun ennen kaikkea päässä. siihen asti oli lupa nauttia ja rentoutua ja olla, tänään aivoissa kääntyi eri vaihde päälle ja luonnollista vauhtia ja energiaa on hetkeksi taas vähän enemmän (kunnes se kamala pimeys jälleen iskee).
Mukavaa, että muutkin nauttivat vuodenaikojen vaihtelusta, joka meillä täällä kovin rikkaasti näkyy. Ja talviahdistukseen sellaiset tsempit, että siitäkin voi oppia nauttimaan. Jollakin tasolla, jonkin verran. Pitää hommata hyvä ulkoiluvarustus, oikeesti hyvä ja laadukas ja sitten äksöniä, ettei ehdi sitä kylkmyyttä vatvomaan. Sitten saa luvan kans olla sisällä ja polttaa kynttilää, niin että steariini tuntuu sieraimissaki. Ihan kivaa hei, ja se jouluki on siinä talven ja kevään taitekohdassa :)
-Riikka
kaunista!
hanna: Hui, se pimeys juuri. :/ Koitetaan olla ajattelematta sitä, vielä. :)
Riikka: Tuo on totta! Aina syksyllä pelkään talvea ja sen pituutta mutta yleensä selviän siitä varsin pienin vahingoin. Hyvä ulkovarustus on nimenomaan osa talven yli jaksamista. :)
Stiina: Niin oli.
Lähetä kommentti