7/26/2014

Fimohimoa.
Sitä on ilmassa edelleen! On väännettyä magneettia ja korua jos monenmoista. Fimo himottaa kuitenkin edelleen niin pahasti, että on testattava kaikkea vastaantulevaa metallista ja puista, joka vain suinkin massan kanssa yhteen passaa.

Eräänä iltana kokoonnuimme toverin luokse, täräytimme takamukset lattialle, jalat haralleen ja leivinpaperin rapisemaan. On todettua nimittäin, että leivinpaperin päällä kun tuota massaa työstää, niin kaikenmaailman karvat ja muu nöyhtä ei ilmaannu niin suurissa määrin valmiin tuotoksen pinnalle. Toinen järkeväksi huomattu asia on, että tuotos kannattaa vasta uunista ottamisen jälkeen leikata oikeaan muotoonsa, mikäli haluaa leikkuupinnoista teräväreunaiset.

Synttärivieraana ollut tulevan koululaisen ihana kummitäti ja ystäväni suostui korumalliksi. Samalla vaihdettiin kätevästi käsityö käsityöhön; korut hartiahierontaan. Sopii mulle!

6 kommenttia:

anna kirjoitti...

ihania fimoiluja <3 mainitsit, että leikkaat palat vasta uunista oton jälkeen, millä olet tämän tehnyt? eikö fimo ole heti jo ihan kivikovaa? :)

JohannaL kirjoitti...

Ihania ihania ihania! Kiitos vinkeistä, täällä laitetaan kans leivinpaperi rapisemaan!

Katja/Projektila kirjoitti...

Kyllä on taas mainioita maamo tehnyt. Mä muuten tarvitisin tosi kipeästi uutta hienoa avaimenperää, VINK :)

Rillirousku kirjoitti...

anna: Just uunista ottamisen jälkeen pystyy vielä hyvin leikkeleen, mutta aika nopeasti alkaa kovettumaan, joten pitää olla sukkela. :)

Johanna: Kiitos vinkistä toverilleni! Ite putsasin karvoja epätoivosesti ennen leivinpaperivinkkausta. :)

Katja: Kiitos armas! Eihän siinä muuta kuin että Katja laittaa avaimenperätehtaan pyörimään. ;)

Karzi kirjoitti...

Niin hienoja! :)

Rillirousku kirjoitti...

Karzi: <3