10/30/2013

Navetan ikkunalla.
Siinä on Nappula poikineen. Meikämarjatta rakastaa aivan äärettömän paljon tuon mainitun toverin hoikkaa vartta ja pulleaa jalkaa. Siinä on meinaan sen verran ajaton kaveri, että siihen ei takuulla hevillä kyllästy! Monipuolinenkin se on, sillä kotona hieman nykyaikaisemmassa ympäristössä se näyttää hyvältä mutta navetassa kaiken rouheuden ympärillä se näyttää vielä paremmalta. Valkoiset ovat erityisen ajattomat kaverukset ja vihreä on niille hyvä ystävä.

Navetan vintiltä on löytynyt emalikattilaa, kulhoa ja kuppia jos monenmoista. Haaveissa olisi, että joskus navetan pihapiirissä olisi kesäkeittiö, jossa parhaiten säilyneet astiat pääsisivät käyttöön tutussa ympäristössään. Mutta sen aika on sitten joskus.

Syksy näyttää tänään parhaat puolensa. Aurinko paistaa ja ilma on sopivasti kirpeä. Tekee mieli tehdä jotain hauskaa.

5 kommenttia:

minttu karjalainen kirjoitti...

aika jännä, mulla taitaa olla ihan samanlainen emaliastia. sain sen mummilta perintönä :)

Ilona / Keskeneräinen kirjoitti...

Kauniita asioita.
Omistaa nyt navetta!

Minä olen keräillyt kirpputoreilta noita Finelin emalikulhoja. Löytyy monessa värissä ja koossa. Koira syö ja juo niistä :)

Kamicha kirjoitti...

Ihana ikkunalauta! Napit ovat kohillaan!

Jaana / Villa Beata

Joanna kirjoitti...

Ihanat kuvat, hyvä tunnelma. Täälläkin tykätään nappuloista isosti. Ne toimii hyvin yksinään tai ryhmässä. Heitin sulle haasteen blogissani, käyppä kurkkaamassa.
http://cirkus-joanna.blogspot.fi/

Rillirousku kirjoitti...

minttu: Ajattomia on, ja nättejä. :)

Ilona: Emaliastioista on kyllä moneksi, ei tarvi pelätä hajoamista. :) Omistaa navetta - niinpä, tuntuu hienolta! :)

Kamicha: Siihen ne on ku tehty, hämähäkinseittien keskelle. :D

Joanna: Kiitos haasteesta! :)