Ei mitään asiaa.
Erään armaan toverin kanssa pääsimme eilen ompelemisen makuun pitkästä aikaa ja nyt istun tässä juuri siitä syystä. Kävi nimittäin niin, että tämä herkästi innostuva marjatta otti liian rajun ompeluhaasteen vastaan itseltään ja älykkyyosamäärä loppui kesken. Tässä sitä nyt naapurihuoneessa istutaan ja lepuutetaan hermoja, että kesken oleva mekonretale joskus vielä valmistuisi jotakuinkin yhtenä kappaleena.
Kuvassa yllä siis eräs eriparisukkainen taiteilija sekä erityisen kestävää sorttia oleva neilikkakimppu. Se on meinaan pönöttänyt tuossa pöydällä viikkotolkulla eikä vieläkään osoita minkäänsortin kulahtamisen merkkejä. Siitäkö mallia otammekin!
Nyt mää meen näyttään sille kangaskasalle, että kuka täällä määrää.
7 kommenttia:
Hyvä...näyttäkkin sille...:)
Oli kiva selata töissä kahvitunnilla jtn sisustuslehteä (jonka nimeä en vaan nyt muista) ja bongata sieltä teidän kodista ihana juttu! Olet taitava sisustaja ja ompelija :)
Irmastiina: Minä 1 - kangas 0. ;)
Maikki: Kiitos! Kauheen kauan aikaa sitten tehty juttu tuli ulos nyt, aivan kun vanhaa elämäänsä selailis. :) Lastenhuoneessa oli vielä pinnasänky! :-O
Hei en oo juttua nähnyt mutta rutistus sulle siitä.(kuulin että taulua ja tapettia on seinällä ja tekstissäkin)
Birgit: Niin oli, kelloposteria, vanha juttu kun on. :)
Tääon nyt vähän outo kysymys, mutta mikä ton teidän pöydän halkasija on? Oon aina halunnu pyöreen pöydän, ja nyt sellanen tuli vastaan mutta jäin pohdiskeleen, että onko se tarpeeksi iso.. ja sitten vielä sellainen, että onko toi pyöreä ihanuus teidän ainoa ruokapöytä?
Käsityökärpänen: Pöydän halkaisija on 110cm ja se on meidän ainoa pöytä. Hyvin on pärjätty! :)
Lähetä kommentti