2/22/2013

Paperikaupan täti.
Tää on niin heikkona kaikkeen mikä liittyy kyniin, vihkoihin tai kortteihin. Kaikkeen mihin voi kirjoittaa ja millä voi kirjoittaa. Jos johonkin olisi helppo upottaa omaisuus, niin ehottomasti paperikaupan tavaroihin kuin myös kirjoihin, eikä ihmisellä voi varsinkaan koskaan olla liikaa vihkoja.

Hamassa lapsuudessaan meikätytsy toivoi olevansa isona kirjastonhoitaja mutta vielä mieluummin paperikaupan täti, joka saisi päivät pääksytysten hiveltää uutta paperia, haistella painomustetta ja lajitella kivoja kyniä erinäisiin pinoihin. Huonosti oppivalle koululaiselle oli opinahjossa parasta kavereitten lisäksi se, kun sai käteen ihan uuden kirjan. Sen tuoksun voi palauttaa mieleen nytkin ihan tuosta nuin vain.

Joskus tuntuu, että olisi mukava palata opiskelemaan. Yksi pieni ongelma tosin on. Meinaan se, että ensin pitäisi keksiä opiskelujen aihe, se miksi haluaa tulla isona. Mutta ainakin saisi hyvällä syyllä hankkia uusia vihkoja ja kyniä, sehän se on kuitenkin pääasia.

3 kommenttia:

hanka kirjoitti...

;))).minäkin haluaisin jossain vaiheessa opiskelemaan mutta kun olis niin iso ja aikuinen että tietäis alan:)

Rinu kirjoitti...

sama homma! kauniita vihkoja ei voi olla ostamatta. onhan niitä hyvä olla, ikinä ei tiedä jos tulee tilanne päälle ;)

ihana tämä blogi, mahtavan raikas maailma teillä kotona!!

riina / modernekohome

Rillirousku kirjoitti...

hanka: Tää on iso mutta ei vielä niin aikuinen, että tietäisi mitä haluaa. Jospa aika näyttää. :)

Rinu: Kiitos! :) Ihmisellä ei voi koskaan olla liikaa vihkoja. ;)