2/13/2012

Pintaa tää kaikki on vaan.
Kaikkihan sen ymmärtää mutta sanonpa kuitenkin. Meinaan tuota juuri, että tämä sivusto on oikeasta elämästä vain pieni pintaraapaisu. Että täällä on melkoisen valoisaa ja mukavaa, vaikka varsin valittavaakin välillä. Että täällä ei pureuduta parisuhteen nykytilaan, ei vatvota sielun syvimpiä syövereitä tai hehkuteta lapsosten uusimpia oppimisia. Kyllä matami sen kertoo, kun ottaa päästä mutta ei sitä, että miksi ottaa. Tai että kun on oikein hyvä mieli, niin niin se vaan on. Tarkemmat tiedot on yksityisasioita.

Koska tämä sivu on erityisen pinnallinen osa eloa, niin kerronpa teille tauluista. Kierrätyskeskuksesta vitosella hankittu ompelupöytä on kannettu paikoilleen makuuhuoneen toiseen päätyyn. Vielä ei ole varmaa, että jaksaako laiska martta maalata tuon pitkulaisen toverin vai saako se armon jäädä nykyiselleen. Se kuitenkin tiedetään, että melko monta taulua ja kuvaa tuota seinää tulee koristamaan. Niistä uusimpina aina yhtä herttaisan Hanna-Riikan aina yhtä sympaattista taidetta. Voisin ottaa ne kaikki!

Esikoiseni on jo neljän vuoden ikään ehtinyt poikanen. Tuolla kaverilla on sanansäilä sivaltanut ja verbaliikka kukkinut monet vuodet, mutta pientä muistihäiriötä on toisinaan silti havaittavissa. Esimerkiksi eilen on huomenna, ylhäällä on alhaalla ja muistanut on unohtanut. H-kirjain on myös täysin hallussa mutta kahden sanan kohdalla ne muuttuvat kummasti v-kirjaimeksi. Nuo sanat ovat vuono ja vuomenna.

Eräänä päivänä toveri muisti, että oli toissapäivänä unohtanut kaverilleen parhaimman pikkuautonsa: "Hei äiti, mää en unohtanut ottaa mukaan sitä pikkuautoa sieltä Viljamilta sillon sikavuomenna!"

14 kommenttia:

misu kirjoitti...

tuntuu että tuo pinnallisuus-/yksityisyysasia on aina vaan blogeissa pinnalla, vaikka luulisi että nykyajan ihmisillä olisi jo jonkinlaista blogilukutaitoa (vrt. medialukutaitoa) kun blogejakin on jo sen verran kauan ollut.
itse ainakin pidän blogimaailmaa juurikin sellaisena hyvänmielen, inspiraation ja juurikin pinnallisuuden ihanana maailmana, jonne mennessä ei tarvitse miettiä mitään sen enempää, nauttia vaan :)

kuulostaa kyllä todella hyvältä tyypiltä tuo teidän poitsu!

Elli kirjoitti...

Ihania tauluja jokainen, mutta mun keltaseen mieltyneet simmut takertui erityisesti tuohon keltavalkoiseen, se on HIENO!

Vielä tuohon syvällisyysasiaan, että pintaahan tämä saakin olla ja harmitonta ajanvietettä. Puidaan kukin tykönämme niitä parisuhdekiemuroita ja muita.:) Tai no saa niitä täälläkin puida, mutta ei tosiaankaan tarvi, sitä tässä yritin saada sanottua!

Nna kirjoitti...

tällä tavalla kun oudon ihmisen blogia seuraa, niin ihan mielellään niitä pinnallisuuksia lukeekin. meidän kaikkien anopit ja yhtiövastikkeet ja muut on vaan sellasta, mitä ei ehkä blogeista niin etsitäkään. mutta välillä kyllä huomaa silti elävänsä tosielämää jossain blogihuuruissa; valokuvaa jokaisen kahvipullan ja miettii, mitä uudesta työstä viitsisi blogissa jakaa.

vilppumaan erika kirjoitti...

Nyt kun keksin miten kommentoida, kommentoin alvariinsa :D

Saahan se olla pintaa, mun mielestä. Oon ite aika kova avautumaan välillä, millon mistäkin mutta se on valinta, ja toiset valitsee toisin ja sekin on hyvä. Ja remonttiahan on mielenkiintosta seurata, mutta eihän sitä ihan pelkästään sitäkään jaksais, joten on nuo pienet jutunpoikaset hyvä piste sen iin päälle..

ps. Meilläpäin ollaan siitä onnekkaita, että on aikas helppo pääsy tuonne Kanelikaupalle :D

Onneli kirjoitti...

N'in kielitieteilijän näkökulmasta älyttömän mielenkiintoisia noi toisoiinsa sekoittuvat ilmaukset ja miten hulvaton ja monipuolinrn elävä esimerkki :D

Lyde kirjoitti...

Mikäs pakko sitä onkaan kaikkia asioitaan kertoa. Bloggari bloggaa siitä mistä haluaa, näin se on. Toiset haluaa kertoa syvimmät tuntonsa, toiset kertoo minkävärisistä verhoista haaveilee. Lukijat saa sitten vapaasti valita missä hengaavat. Ja se on ihan okei :-)

Lilla kirjoitti...

SIKAVUOMENNA!! vuoden naurut! :D:D

Rillirousku kirjoitti...

misu: Eikö oo kumma homma! Luulis sen olevan ihan itestään selvyys mutta ei se vaan kaikille tunnu olevan. Tietyin väliajoin asia vaan kerta toisensa jälkeen nousee pintaan, syystä tai toisesta. :)

Elli: Hyvin sait sanottua. :D Nimenomaan, jokainen tyylillään ja hyvä niin.

Nna: Niin, tottakai sitä väkisinkin välillä miettii tai tekee asioita tämän takia mutta kuitenkin varsin vähän. Parasta kai tässä on, että voi huonona päivänä tulla lukemaan oman elämän hyviä puolia. Huomata, että ihan hyvä elämä tämä on sittenkin.

vilppumaan erika: Ehottomasti! On yhtä monta aihetta, tyyliä ja mielipidettä kuin on blogia ja ihmistä blogin takana. Kaikki tyylillään ja niin on hyvä. Ja hyvä että keksit. :D

Onneli: Yleisesti ottaen taidokkaasti kieltä käyttävä heppu tuossa onkin kyseessä. :) Välillä pitää kirjata ylös lauseita, että joskus sitten muistaa. :)

Lyde: Se on ehottoman okei! :)

Lilla: Sikavuomenna oltiin illalla kylässä lastentarhassa. ;)

Mymmeli kirjoitti...

Emmä kestä :D sikavuomenna... Kiitos yökön yön pelastuksesta :D

Anonyymi kirjoitti...

Suurin bloggaustaito mielestäni on se, että osaa välittää aidon kuvan elämästään. Vaikka se kuva olisi vain pinta, mutta pintakin voi olla aito tai epäaito. Mielestäni suurin riski on se, miten blogin pitäminen vaikuttaa bloggaajaan itseensä. Lukijat kyllä suodattavat ja valikoivat mutta alkaako blogi rajoittaa omaa elämää. Blogista voi tulla myös vääristynyt keino kohottaa itsetuntoa. Blogi on nimittäin loistotapa myös kerjätä kehuja. Silloin se häiritsee myös lukijaa. En tunne siis tämän blogin bloggaajaa, joten en voi ottaa kantaa hänen todellisuus/virtuaalikuvaan. Blogin kautta jokaisesta bloggaajasta välittyy jokaiselle lukijalle tietty mielikuva hänestä ja lisäksi mielikuva hänen perheestään. Aikuisen ihmisen kannalta se ei ongelma, koska hän itse luo mielikuvan tietoisesti. Lasten tietoturva-asia on sitten tietenkin jo toinen. Mielenkiintoista!

Rillirousku kirjoitti...

Mymmeli: :)

Anonyymi: Mielenkiintoista on. Nämä asiat on niitä, joita kannattaa olla miettimättä. Silloin ei tule luoneeksi vääriä mielikuvia tai epäaitoa kuvaa elämästään. Kummallinen on kyllä mielestäni ajatus, että pystyisi epäaitoon pinnan kertomiseen? Kenestä kertoisi, jos ei omasta elämästään ja se kai on aitoa jos joku? Näin ajattelen. Nämä on mielestäni niitä asioita ei vain kertakaikkiaan kannata suuremmin ajatella, niin pysyy järki päässä ja jalat maassa. Kiitos asiallisesta kommentista!

Hanna kirjoitti...

Hei,

Mitä teillä on tuo lauta/paneeliseinä tuossa alimmassa kuvassa? Haluaisin juuri tuollaista yhteen seinään (ellei kahteenkin) mutta yleensä kaikki paneelit/seinälaudat ovat tilaustavaraa eikä niitä pääse liikkeessä katselemaan.
Tykkään selkeästä tyylistäsi.

Rillirousku kirjoitti...

Hanna: Kiitos! Seinä on tehty paneelista, joka oli semmosta vaaleaksi värjättyä läpikuultavaa puuta, joka sitten maalattiin vielä. En muista yhtään mitä on nimeltään kun mies sen hankki mutta K-raudasta on ja oli sitä ihan hyllytavarana ainakin sillon. :)

jarna kirjoitti...

Minua on sorsittu jossian keskustelupalstalla siitä kuinka pinnallinen olen, kun olen kiinnostunut elämässä vain lastenvaatteista, naurettavampaa en ole kuullut=D Median sisälukutaito, juu, kaikilla ei ole =D

Tykkään blogistasi, kuvistasi, pinnastasi, ajatuksistasi...Kiitos ♥

Nyt pulkkamäkeen!