Ihmeellinen on ensimmäinen kesä uudessa kodissa.

Eilen huomasin, että voikukat alkavat antaa tilaa muulle kukkajengille. Tuo jos jokin tarkoittaa sitä, että nyt on ihan oikeasti kesä. Sen kunniaksi poimimme nipun noita värikkäitä keittiötä piristämään. Täytyy tosin myöntää, että hieman huonolla omallatunnolla poimimme ensimmäisiä kansan piristeitä omaa köökkiä koristamaan.

Lähipäivinä tajusin, että pihassa kukkii monta isoa vihertäjää täynnään tuota siniviolettia kukkaa. Omassa pihassa, ihmeellistä. Vanhassa pihassamme ei kukkinut muut kuin rikkaruohot sekä muutama puuksi tahtova metrin pituinen risu.

Keittiössä on tapahtunut muutakin uudistuksia kuin kyllikkikimppu. Eilen saimme jääkaapin käyttöön ja joitain aikoja sitten saapui myös mikro. Nyt alkaa olla kalustus kunnossa, ainoa mitä edelleen odotellaan on ne viheliäiset vetimenmotikat. Kiukkuista palautetta on annettu, eri asia reagoidaanko siihen tälläkään kertaa tai jos, niin millä aikataululla. Taisi olla viimeinen tilaus kyseisestä puljusta.

Eilen meikämartta sai jostain myös siinä määrin inspiraatiota, että latoi lähes kaikki keittiön ryönät paikoilleen. Loput pahvilaatikoissa majailevat saisi kai suosiolla heivata kirpparille, näemmä sitä ihminen pärjäisi vähemmälläkin.

Ulkona arppa paisteloo. Matami läksee pakkamaan retkikoria ja ottamaan vieraita vastaan. Kesällä ei sisällä märehditä.