5/09/2011

Tänään kolahti postilootaan lähetys Kanelimaasta. Jotain tämän julisteen söpöydestä kertoo se, että postipoika ei malttanut laskea sitä hyppysistään, vaan ihasteli sitä tahollansa viikonlopun yli ja vasta sitten kiikutti Onnellisen kaupungin kohteeseen. Annettakoon anteeksi mokoma julmuus ja olkaamme onnellisia siitä, että tuo herttaisa kuva päätyi perille ja tulee vielä lähiaikoina koristamaan keittiömme seinää.

Köreksimme tänään erään toverin sekä jälkikasvumme keralla isoon sinikeltaiseen ostamaan kaikkea hyödyllistä ja vähän hyödytöntäkin. Matka meni rattosasti tapellen sekä kiljuen mutta varsin hyvin kuitenkin.

Keittiöstä lienen silloin tällöin maininnut sen kulloisenkin valmiusasteen mutta voi kuulkaatte, olohuone-parka on jäänyt ihan vaille huomiota! Kerronpa siis täten, että olohuoneessakin alkaa kohta pensseli ja tapettirullat heilumaan. Toivomme tälle viikolle runsaasti remonttimieltä, jotta saadaan sitäkin huonetta pakerrettua eteenpäin.

Ennen päiväreissua kävimme aamupäivällä näyttämässä pikkusiskon hampaita kivalle punatukkaiselle tätille hammaslääkärissä. Kolmevuotias isoveikka oli tottamaar mukana seuraamassa toimitusta ja olikin hyvin helpottunut, että omat hampaansa jätettiin tällä kertaa rauhaan mutta myös kateellinen, kun pikkusisko sai uuden hammasharjan.

Seuraavanlainen keskustelu käytiin tuon kolmevuotiaan poikasen ja herttaisen lekuritätin välillä:

"Minäkin haluan tuommosen hammasharjan minkä tyttö sai!"
"Voi kuule, sinä oletkin jo iso poika, ethän sinä enää vauvojen harjalla harjaa. Ethän?"
"En minä oo se vauva kun tyttö on se vauva!"
"Niin. Se voi joskus tuntua vähän ikävältä, jos pikkusisko saa enemmän huomiota kun se on niin pieni vielä, että se ei osaa vielä tehdä asioita itse."
"Mm-mm."
"Mutta muistathan sinä, että kyllä ne isi ja äiti sinuakin rakastaa?"
"Nii-in."
"Tuo pikkusisko vaan on vielä niin pieni, että sitä pitää hoitaa. Hoidathan sinäkin pikkusiskoa?"
"Niin, se on se meiän pieni tyttölilla."
"Niin on. Mutta muistathan, että kyllä kaikki sinua rakastaa ihan yhtä paljon?"
"Mutta se tyttö ei saa mennä yksin kiikkumaan."
"Kyllä ne äiti ja isä sinuakin rakastaa, vaikka oletkin jo iso poika."
"Mutta kyllä se tyttö saa silti laskea liukumäkeä!"

11 kommenttia:

Lilla kirjoitti...

Ihana keskustelu! :)

Kiitti kuomeli mukavasta reissusta. Minun epämääräiset kivut sitten loppui ku seinään. Tää vauva ei tuu ulos ikinä! sniffus.

jossu kirjoitti...

Oon käyny lukemassa sun päivityksiä aina ku ehdin vaan ja täytyy sanoa että reippaita ootte ollu! Kohta varmaan päästäänkin jo ihastelemaan työnjälkeä;)

Ja voi, miten herttainen on tuo teidän kolmivuotias..hymy nousi korviin tuota lukiessa:)

Killi kirjoitti...

hahaa :D Teijän kolmevuotiaalla kulki ajatukset ihan selvästi hamppihoitajaa nopeammin. :D

Nuo kanelimaan printit on ihania! Pakko hommata ittellekki.

Rillirousku kirjoitti...

Lilla: Voi rähmä. Ehkä sille beibelle tuli vaan vierotusoireita kun joutu lähteen pois kaupoilta? Kyllä me se vielä ulos saadaan!

Jossu: Kiitos, uskoisin että samaa vois sanoa teistä. :) Me tullaan kattoon teiän taloa joku päivä!

Killi: Ehkä ei ollu keskustelu ihan samoilla aaltopituuksilla. :D En tiiä miks tuo täti koki tärkeäksi opettaa pojulle elämän tosiasioita mutta toinen ei ollu ihan niin vastaanottavaisella tuulella. ;)
Kanelikauppa on eri kiva!

Anonyymi kirjoitti...

Hahaa! Tätillä oli kait pari kasvattavaa opusta luettuna.. :P

Hieno toi punostuoli(?)!

-Alf

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan kotoisan sävyistä vaaleaa puuta! Oletko kokenut / näyttääkö se siltä että taittaisi vaalean punaiseen/violettiin? Vai onko se ihan vain vaaleaa puuta,esim tuossa kuvassa näyttää olevan hyvin samaa kuin tuo vaalea koivuvaneri. Onko salaisuus mistä parketti on hankittu,onko ihan rautakauppakamaa? Thänk juu, ja tsemppiä remppaan vaikka tänään se ei kertomasi mukaan maistunutkaan! :)

Rillirousku kirjoitti...

Alffi: Nimenomaan. :D
Tuo punostuoli on muuten itseasiassa lehtikori mutta hieno kuiteski. ;)

Anonyymi: En ole ajatellut, että taittaisi ainakaan vaaleanpunaiseen. Eikä mielestäni kyllä violetin tai sinisen suuntaankaan. Nämäkin voi tosin olla katsojan silmässä. :)

Parketti ei ole salaisuus. ;D Se on peräisin K-Raudasta, nimeltään Cello saarni cream matt jotain. Sieltä sitä saa. :)

Kiitos tsempeistä, tuli perille! :)

hr kirjoitti...

Oi, siellähän se jo komeilee. Hyvä että postipoika lopulta malttoi luopua!

Rillirousku kirjoitti...

hr: Eikö ollukki melko julma posteljooni! Kiitos, se on ihana! Käyn aina välillä kurkkimassa sitä tuolla keskeneräisen köökin puolella. :)

hanka kirjoitti...

ihana keskustelu heillä hampilääkärissä.Selvästi poika osannut ajatella elämää paljon laajemmin kuin tämä lekuri.:)

Kiki kirjoitti...

Voi mikä ihana keskustelu! :D