12/12/2014

Joulukalenteri, luukku 12.
Yksinkertaista yksinkertaiselta. Tätä pikkusta joululahjavinkkiä varten ei ole käytetty kovinkaan suuresti aivokapasiteettia. Tässä on lähdetty liikeenteeseen kuulkaa siitä, mihin Kaisan vessan korutelineessä törmäsin sekä todettu sellainen tosiasia, että koska korujen käyttäminen tuntuu olevan niin kovin haastavaa, niin aloitetaan harjoittelu yksinkertaisesta!
Näin ollen muutama pallukainen puuhelmi on valjastettu tähän harjoituskäyttöön jo aikaisemmin. Samaan seuraan päätyi myös viime viikonlopun Kööpenhaminan matkalta tuliaisiksi tuodut jännittävän malliset puutimantit.
Yksinkertaista, mutta totta. Tämä marjatta on kuulkaa nyt aivan yllättänyt itsensä käyttämässä kaulassa killuvaa koristusta monta päivää putkeen! Väritön, mauton ja hajuton - siinä näemmä oikotie koruonneen, yksinkertainen kun on monikäyttöinen. Neljävuotias pujotti oman puuhelmensä valkoiseen naruun ja sehän sopiikin oikein passelisti Metsolan ihanan pisaramekon* kaveriksi.
Näin tässä on todettava, että ruutia ei ole keksitty uudestaan eikä maailmankirjoihin kirjata uutta lukua huikean tee se itse-idean kunniaksi, mutta ehkä joku muukin koruton ihminen saa täten kuitenkin muistutuksen siitä, että aina kannattaa yrittää! 


* Mekko saatu blogiyhteistyön kautta

2 kommenttia:

Anna Kotikolmio kirjoitti...

Vitsit, miten kivoja noi timanttihelmet. Pakko alkaa etsiä, mistä tuollaisia sais.

Rillirousku kirjoitti...

Anna: Toivottavasti löydät! :)