9/30/2014

Kässänopen painajaisen ompelukoulu jatkuu.
Kaunisteelta saamastani pinkasta löytyi pala ihanaista kangasta, joka oli kuin tehty keinutuolin kaunistautumista ajatellen. Näin ollen otettiin tuolin selkäosiosta hieman mittaa ja saksittiin kankaasta oikean kokoinen pala niskatyynyä varten. Mikäänhän ei meinaan ole niin nuivaa, kuin huono niskan asento virkatessa! Tuo sympaattinen kangas on Matti Pikkujämsän suunnittelema ja sen nimi on Sunnuntai*. Mitä passelein kangas siis virkkuutuolia ajatellen!
Tyynyyn tarvitaan kaksi palaa kangasta, kooltaan 25 x 38 cm, sekä neljä 37cm pitkää pötkylää, joista tulee tyynylle kiinnitysnarut.
Ensiksi pötkylät ommellaan naruiksi, tähän hommaan tuskin tarvii sen tarkempaa ohjetta väsätä. Sen jälkeen mitataan tyynykankaasta kummastakin pitkästä reunasta sopivan matkan päähän paikat, joihin narut kiinnitetään.
Kun kiinnitysnarujen paikat on löydetty ja pötkylät neulattu kiinni kumpaankin kappaleeseen, on aika ommella puoliskot kiinni toisiinsa, oikeat puolet vastakkain tottakai. Jätä yksi lyhyempi reuna auki, eli ompele vain kolme sivua. Varo, ettet vahingossa ompele vapaina roikkuvia pötkylänauhoja kiinni vääriin paikkoihin!
Kolme reunaa ommeltuasi käännä työ oikeinpäin. Täytä tyyny esimerkiksi kulahtaneesta sohvatyynystä ylijääneellä vanulla, tai mitä ikinä haluatkaan käyttää. Aivan ihte saa valita, että haluaako tyynystä muhevan vaiko vähän lörtsymmän. Käännä ompelematon reuna sisään (jopa pari senttiä, yksi vähintäänkin) ja neulaa reuna kiinni. 
Ompele reuna kiinni paininjalan leveydeltä ja jatka samalla vauhdilla koko tyyny ympäri, koko ajan saman matkan päästä reunasta. 
Näin kätevästi niskasi on taas osa sinua, kun saat virkkuutyösi lomassa lepuuttaa päänuppiasi tyynyn lempeyttä vasten. 
Kuten kuvasta yllä näkyy, niin kiinnitysnarut ovat siinä kätevästi vierekkäin, eivät päällekkäin. Näin ollen ompelukoneesi neula ei sano itseään leikistä irti kesken kaiken. Sitäkin kun saattaa tapahtua, jos liian ison kangasmäärän päältä menee vahingossa ajelemaan.
Narut rusetille. Kun kiinnitysnarut on tarpeeksi pitkät, niin tyynyt paikkaa voi kätevästi siirrellä kulloisenkin istujan niskan korkeudelle sopivaksi.
Nyt kelpaa marjatan vinguttaa virkkuutaan menemään! Se onkin muuten edistynyt aimo harppauksen ja lähes kaikki pikkuneliöt on uhrattu ja purettu tätä peittoa palvelemaan. Traagista mutta totta. Näin joutuu pieni ison eteen uhrautumaan.


* Kangas saatu blogiyhteistyön kautta

4 kommenttia:

Kesäpäivä kirjoitti...

Vau! Vähäks sä oot kätevä! Kiva yksityiskohta ja hyödyke.

Tia Mäkinen kirjoitti...

Ompa kiva idea :) Mun kotona ei kylläkään tuollaisia tuoleja ole, missä voisi hyödyntää!

Rillirousku kirjoitti...

Kiitos! :)

Henna Hyy kirjoitti...

Noh ei oo ainakaan tän melkein valmiin kässänopen painajainen ☺️
Ehkä ennen asenteet ovat olleet toiset! Kaikenlainen käsityö kunniaan 👍