9/04/2012

Roskahamsterin onnenpäivä.
Katsokaas kuomat, kun on olemassa hirveesti erilaisia ihmisiä. Toiset on vaikkapa niitä, jotka pistänyt kertyneet mainokset ja lehdet samantien siroon läjään johonkin sorjaan paikkaan ja hilpasevat lehtiroskikselle pikkusine kantamuksineen kerran viikossa. Sitten on toisia, jotka kasvattavat huojuvaisia ja epämääräisiä kasoja erinäisiin nurkkiin ja koloihin kuukausien ajan ja näkevät pahoja unia kertyneen lehtiroippeen roudaamisesta. No tiiätte kyllä, että tämä martta kuuluu tuohon viimeksi kuvailtuun kastiin.

Nyt kävikin sitten mukavasti, näin niinkuin lehtihamstraajan näkökulmasta katseltuna. Eräs toveri oli meinaan saanut itselleen mehevän kasan häkellyttävän kokoisia paperipusseja ja tahtoi auliisti luopua muutamasta, ihan ite kuulkaa ehotti vielä, uskokaa pois! Arvatkaapa miten kauan tuollaiseen megaluokan pussiin kerää paperijätettä? No kerron: todella kauan. Ja joskus hamassa tulevaisuudessa kun on aika suunnata kohti lehtikeräyspistettä, niin sitten ollaan meinaan pulassa, sillä eihän sen pussimokoman pohja kestä kaameaa paperivuorta, eikä muuten tämän matamin habakaan. Mutta se on sen ajan murhe.

Olohuone etsiskelee itseään, asiat on ikäänkuin puolivälissä. Me otamma ihan rauhassa, sillä tärkeämpänä on nähtävä muutaman viikon kesken ollut pihamaa ja joka tottamaar on ollut näinä muuttuvina aikoina totaalinen seutukunnan häpeäpilkku.

12 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Tuo keittiön seinänne on tosi hyvännäköinen. Itsekin haaveilin tuon oloisesta, mutta en uskaltanut lähteä itse sitä säveltämään, vaan tyydyin roiskevarmaanratkaisuun eli luja-maaliin.

Sama homma muuten noiden pahvi/paperikeruudein kanssa. Yleensä kun saan jättimäiset ryökkiöt kotoa autoon, niin viettävät hävyttömän kauan aikaa vielä siellä autossakin (lähimmälle keräyspisteelle on tuota matkaa)

K kirjoitti...

Kiitos nauruista,taas! Kuvittelin mielessäni sun lehtisäkin tyhjennysoperaation. :) ota sit tarpeeksi aikaa kun meet sitä tyhjentään. Ne keräysastioiden luukut on niin pieniä että saa melkeen yksitellen pudottaa lehdet säiliöön.

Saara kirjoitti...

Hieno säkki! Painoa sille varmasti tulee, jos täyteen mätät. Kokemuksieni mukaan nimittäin jo tavallinen kaupan paperikassi ei kestä liitoksissaan, jos se on täynnä lehtiä. Mutta kuten sanoit, se on sen ajan murhe! :) Jos mulla olis tollakin säkki, tekisin samoin! :D

Jomaisa kirjoitti...

Ihana tuo musta pikkupöytä, mistä se on?

Rillirousku kirjoitti...

Anne: Nimenomaan! Että sitten kun ne saa autoon asti, niin niitä ajelutetaan vähintään parisataa kilsaa ennen kuin ne ihan oikeasti päätyy sinne lehtikeräykseen. :D

K: Voipa olla, että tuosta säkistä tehdään kymmenen pienempää ennen kuin lehtiä lähdetään tyhjentään. Ja on muuten totta, että siitä aukosta mahtuu ihan kauhean vähän paperia kerralla! :)

Saara: Todellakin, tuo säkki on kuin tehty laiskan ihmisen lehtiroskikseksi. ;) Tai sitten tuonne vois laittaa halkoja, niin on nätti että mille vaan kävis!

Jomaisa: Pieni, pyöreä ja musta on Ikealta. :)

KaisuT kirjoitti...

Hieno säkki;) Luulin Sun hamstaranneen ohrajauhoja...

Tilda kirjoitti...

Lehtiroskiskassinne on ihana, mutta tää ihastui olohuoneen pirteän keltaisiin verhoihin. Mistä, oi mistä saa noin kauniit verhot?

Rillirousku kirjoitti...

KaisuT: No ei sentään. ;)

Tilda: Olohuoneen verho on Alvar Aallon suuunnittelemaa Siena-kuosia. Sitä on olemassa myös muissa väreissä. :)

Tilda kirjoitti...

Kiitos! Valko-valkoinen ja valko-keltainen sopisivat meille. Harmi, että keväällä juuri uusin makuuhuoneiden verhot..

Tiina kirjoitti...

Ja minä luulin että olet hankinut koko talven tarpeiksi pottuja. ;)

Lisanne van de Klift kirjoitti...

Your kitchen is sooo great!

Rillirousku kirjoitti...

Tilda: Aina on tilaa uusille verhoille. ;)

Tiina: No elähä, saattas pilaantua! :D

Lisanne: Thank you. :)