1/03/2012

Uusi vuosi.
Vaihtui se uusi vuosi täälläkin. Itse vaihde kului varsin mukavissa tunnelmissa eivätkä nämä muutama päivä uuden vuoden puolellakaan mitään kovin suurta kriisiä ole olleet. Mukavia suorastaan, kiitos vieraille.

Uusi vuosi on hyvä syy leikata etuhiuksia ja niinpä tartuin Fiskarseihin. Aivan hyvä tuli etutukasta, mitä nyt vähän lyhyt ja vino mutta karvat on siitä mukava luonnonvara, että sitä tulee koko ajan vain lisää ja lisää. Sekä hyvässä että pahassa. Tämä vuosi alkoi siis vinoissa merkeissä.

Ken arvaa mikä on tuo sohvalla lepäjävä punertava otus? Aivan niin, saattaa näyttää hilppasen pupujussilta mutta oikeasti se on pikkusen epäonnistunut joulumekko veljeni tyttärelle. Harjoitus tekee mestarin ja sitäpaitsi tuosta pupusta on muotoutunut yksivuotiaan tyttären paras unikaveri ikinä. Enää ei tule uni ilman pupua. Voisimme siis todeta, että näin piti alunperinkin käymän. 

"Äiti, tuo on oranssi ja tuo toinen on musta", totesi neljävuotias kynttilänjalkoja tiiraten ja jatkoi: "Ne on tosi hienot! Mistä ne on ostettu?"

Muorinsa virkisti poikasen muistia: "Sieltä kaupasta, missä se täti tuli sanomaan sulle, että pitää lopettaa. Etkö muista?"

Tuo toisinaan arvaamattomasti käyttäytyvä varhaisteini-ikäinen puisteli kieltävästi päätään, joten maamonsa jatkoi: "No muistatko, kun mentiin sinne kauppaan, jossa oli ihan hirveesti niitä astioita ja muita? Sitten siellä oli niitä lasisia laatikoita missä oli tosi monta semmosta isoa lasilintua ja kun yhtäkkiä menit ryskyttämään semmosta yhtä laatikkoa niin se kaupan täti juoksi sieltä ihan hirveetä vauhtia ja tuli sanomaan sulle, että ei niihin saa koskea kun ne linnut on tosi kalliita?"

"Ainiin, kyllä mää nyt muistan! Nuo kynttiläjutut on kyllä tosi hienoja", totesi poika.

9 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Heh, ihanasti kainosti vaan kehuu kynttilänjalat, kun muisti, että oli tehnyt pahoja! :)

Kesätyttö kirjoitti...

ihanaa kuulla et joku toinenki leikkaa fiskarsseilla vinoon!

t.vinohapsuotsistyttö :)


ps.eihän se oo nii justiinsa?

Janne kirjoitti...

I heart your blog. Your home is fantastic!

Rillirousku kirjoitti...

Satu: Muisti voi olla rajallinen. ;) Sen verran kävi poikasen maamo kierroksilla kun kaupasta ulos päästiin, että sen jälkeen on tuokin nelivuotias tajunnut olla kyseiséssä puljussa hyyyyvin nätisti. :D Vaikka ei kai se nyt olis ollu paha kakku pulittaa iso kasa rahaa kymmenestä rikkoontuneesta 200e lasilinnusta... ;)

Kesätyttö: Se ei nimenomaan oo! :)

Janne: Thank you! :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tosi innostavasta blogista, sen parissa on vierähtänyt jo useampikin ilta tänne löydettyäni. Itsellä on työn alla keittiön elvyttäminen ja nyt osui silmään tuo teidän lasten kammarin lattia, siinä se olisi ratkaisu tähänkin tupaan. Muovimaton tapainenhan se käsittääkseni on? Mistä moinen on mahtanut löytyä ja mitä olet tykännyt käytössä? -tiina-

Rillirousku kirjoitti...

Tiina: Kiitos! :) Lattia on paksua muovimattoa. Se on ollut oikein oiva lastenhuoneen lattiaksi varsinkin meillä, kun ei ole lattialämmitystä. On siis lämmin. Mutta en suosittele missään nimessä keittiöön tai muihin tiloihin missä oleskellaan koko ajan sillä siihen tulee melko helposti jälkiä. :/ Pieniä koloja. Kolikkomattohan on kovaa ja kestävää mutta se on taas sitten tyyriimpää. Tuo musta matto ja kolikkomattoa eri väreissä saa Orolta ainakin. :)

K kirjoitti...

Tuo teidän lastenhuoneenne on niin hieno! Kukapa uskoisi, että pidän mustan, valkoisen ja punaisen yhdistelmästä.. ;) Onko tuo musta seinällä pyyheteline vai mikä? Tarvittaisiin meillekin jotain tuollaista.

Rillirousku kirjoitti...

K: Lastenhuone kiittää! :) Musta seinälle on puolapuut, kiipeilyyn tarkoitettu. Voi siihen toki pyyhkeitä tai ihan mitä vainkin ripustaa ja niin on muuten tehtykin. :) Ikean valmistama joskus vuosien takaa. Ostin kirpputorilta sinisenä ja maalasin metallimaalilla mustaksi.

Jasmin kirjoitti...

Pakko kommentoida. Olen aivan lumoutunut ja onnellinen, kun löysin sattumien kautta sinun blogin!
Todella virkistävää katsella hienoja sisustukseen ja lapsiin liittyvää retroilua :)