Kaikki tai ei mitään.
Tätä kirjoittaa kansalainen, joka joko tekee koko ajan tai sitten ei ollenkaan.
Viime aikoina on opeteltu ahkerasti ompelemisen saloja. Päätimme erään toverin kanssa, että talven aikana olisi opittava ompelemaan vuorillinen takki, ihan omin voimin. Meikämartan tuntevat tietävät sen, että kyseinen naikkonen ei ole varsinaisesti syntynyt ompelukone käsivarrellaan mutta niin vain on päässyt käymään, että silti jäi parka ompelukoukkuun.
Meikämatami on ollut varsin herkästi luovuttava tapaus tuon ompelun suhteen. Kuin myös neulomisen. Jos ohjeen lukee alusta loppuun puoleen minuuttiin eikä ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä, niin kai sitä sitkeämpikin martta saattaa lamaantua pelkästä ajatuksesta ja jättää aikomukset taitavammille. Mutta nyt on kuulkaa päällä semmonen valo, että sitä harvoin täälläpäin näkyy. Tämä martta on meinaan päättänyt oppia.
Ihan yksinkertaista tuo oppiminen ei ole, kuten varmaan jokainen tietää. Mutta nyt on sen verran jäänyt jopa liike päälle, että vähän turhankin pakkomielteisesti on tullut harjoiteltua. Lanka on lentänyt ja ylimääräistäkin syntynyt, joten muutama löytyy täältä. Lisääkin putoilee pikkuhiljaa.
Tää lähtis nyt sitten tästä niinku ompelemaan. No en oikeesti! Pyykkikasa ei anna armoa.
14 kommenttia:
Kuulostaa tutulle. Itsekään en ole mikään käsityöopettajien päiväuni, mutta yhtäkkiä huomaan viettäväni pitkiä aikoja ompelukoneen edessä. Tein juuri viime viikolla pitkän jonon noita viirejä (vai mitä ne nyt onkaan) lastenhuoneeseen. ;)
Ja vuorillisen takin uskalsin tehdä jo jokin aikaa sitten, lapselle siis. Itselleni en ole uskaltanut tehdä mitään patakinnasta kummempaa.
Teikä on nyt ihan hullaantunut, rauhoituhan emäntä vähän!! :D
Kiva kun tulit takas :) Täytyy yrittää itsekin kerätä ompelu intoa.... Onneksi sulla on täällä inspiroivia kuvia!
Arvaappa tehtiinkö täällä joku hyvin onnelliseksi, hä. Ihanaa, ku oot takas :)
hei teetkö mun kans vaihtikset, jos mää saan ruokalapun niin sää saat pöllön? :) ku meillä tarvitaan ruokalappuja, mutta mua ei kertakaikkiaan huvita alkaa tekemään :D
Jou.
Hauska nähdä taas, kiva kun tulit takaisin!
meria:)
Voi ei, mullon kone vielä kaapissa. Viikonloppuna otan sen pöydälle ja alan muistella miten ne langat laitettiin:D
Vähän on makoisia ruokalappuja, ai herkku! Mahtavaa, kun palasit takasin.
Helmina
Hihii lähetäppäs tota intoos tännekki :-D myytkö mulle tollasen viirinauhan?
Ja siis niin, minustakin on kiva, että oot takas :) ja on iloinen asia, että ompelukoneen ääressä viihtyy. ja että siihen saa jostain repästyä aikaa :)
Kiitos kaikille viesteistä! Ootte ihan että <3
tiina: Tottamaar, vaihetaan vaan! Tosin sun pöllö vastaa ehkä kymmentä mun ruokalappua, joten saamanne pitää. :D Mutta olis herkkistä omata semmonen söpö pöllö!
Jonna: Minkä värisen haluaisit? :)
Haluaisin tuon mustavalkosen vai oisko sul enemmänki vaihtoehtoja?
Jonna: Laitappa sähköpostia mulle. :)
Sainpa minäkin innoittamanasi ommeltua viirinauhan. Kiitos siis. Tietäisi nyt vain mihin sen sitten laittaisi :D Yksissä juhlissa se tosin jo pääsi käymään.
Lähetä kommentti